Paskan luontia

Appiukko perheineen on painunut jokavuotiseen tapaan taas lappiin pääsiäiseksi. Laskettelemaan + mitä lie muuta. Ei ainakaan sitä Lapin lumoa, koska se taitaa olla kaukana näinä päivinä. Appiukkohan tunnetusti antaa aina lomallaan nakin viuhua, ja jonkunhan on siivottava tuo valkoinen paska hänen pihalta. Sormi osuu luonnollisesti minuun.
Lumikola on siis tullut tutuksi jo peräti kolmena peräkkäisinä päivänä. Kiitos varsinkin kiinteistöjen katuja auki pitävien urakoitsijoiden. Appiukon mörskän edessä kun on ajotien lisäksi pyörätie, on homma kaksinkertainen.

Lumenkolaus on itseasiassa yksi syy, miksi en ole liiemmin syttynyt omakoti -asumiselle. Näillä nuoskalumi keleillä se painaa vaakakupissa yllättävän paljon. Onneksi eunukin kola oli kuitenkin mallia muovi/alumiini, eikä sellainen ylä-asteen puukäsityötunnilla väsätty puinen umpijööti.

Toisaalta eilen oli varsin leppoisaa pukella lunta, vaikka valkoisella paskalla alkoi ollakkin jo painoa, mutta suurin innostukseni kyseistä lajia kohtaa sammui viimeistään siinä vaiheessa, kun parin talon päässä naapuri vetaisi lumilingon käyntiin. Ykkösellä tietenkin, ja kuin palmun alta. Seisoin hiki pipon alla, ja ihmettelin ukkelin toimintaa, ja siinä sadatellessa oli naapuri hommansa hoitanut, ja palasi varmaan sisälle myhäillen ja vaimolle retostellen oivaa talven hankintaansa.

Vituttihan se. Jättäisi appiukko yhden lapin reissun väliin ja ostaisi saatana lingon!

Lisää uutta Mokomaa

Ei oikein vakuuta vieläkään. Johtunee kai siitä edelleen, että en liiemmälti pidä Annalan "puhtaasta" laulusta, ja jotenkin kaipaan sitä aggressiivisempaa tulkintaa.
No, kuunnellaan huomenissa oluen voimalla uusi pläjäys kokonaisuudessaan läpi, ja tehdään sitten johtopäätökset.

Suomen Turku operoitiin maailmankartalle

Koko viime viikon saimme lukea lehdistä jälleen suuresta lääketieteellisestä ihmeestä. Kirkuvista otsikoista päätellen voisi kuvitella, että "huippujalkapalloilija" David Beckham oli vähintään kuoleman kielissä, ja hänet leikannut Orava pelasti koko jalkapalloilevan maailman. Kaikki tämä pelkän akillesjänteen katkeamisesta.

Siis ketä oikeasti kiinnosti, mitä Beckhamin vaimolla oli päällään, saati sitten minkä merkkisissä kledjuissa mimmi Davidin "kuolinvuoteelle" saapui. Kansakuntaamme tuskin myöskään kiinnosti, mitä tämä pariskunta pizzansa päälle laittoi. Oliko basilika tuoretta vai ei? Ja jos ihan tarkkaan mietitään, oliko tämä vain pizzerian mainostemppu, koska kukaan ei voinut todistaa, kenelle nämä lämät siinä sairaalassa menivät.

Ymmärrän kyllä. Turku on Suomen ns. suurkaupungeista aliarvostetuin. Vai onko? Itseasiassa, mitä siellä edes on sen linnan lisäksi. Sinappikin myytiin pilkkahintaan sveduille. Onhan siellä tietenkin se silta, mikä vajoaa Aurajokeen. Siinäpä oivaa arvoa Turulle. Kaupunki jossa eräs jalkapalloilijaksi itseään kutsuva silmäätekevä ja muilla avuilla kuuluisuuteen noussut henkilö operoitiin, ja kaupunki jossa sillat vajoaa kuten Venetsia, mutta nopeampaan tahtiin.

Kansainvälinen media huomioi myös luonnollisesti tämän "suuren ja ihmeellisen" tapahtuman ja leikkauksen. Eräs Englantilainen aviisi väitti Turun olevan etelä-ruotsissa, ja Amerikkalainen lehdistö taas Tanskassa. Hienoa ja tutkivaa journalismia, mutta tämä osoittaa kuinka vähäpätöisestä asiasta on kyse. Beckham ja Turku.

No. Turkuun voitanee nyt julistaa rauha, enkä puhu nyt jokavuotisesti joulurauhan julistamisesta. Siinäpä se paljastuikin toinen asia, minkä Turusta tiedän.

Mutta paskat siitä! Paskat huonosti menneistä olympiaisista. Suomi sai urheilullista mainetta lääketieteellisellä tasolla, ja parempaa mitä takaisissa Lahden MM-hiihdoissa, missä se lääketiede ei oikein onnistunut odotetulla tavalla. Ja sitä paitsi. Yksityisellä tasolla operoiva sairaala Meriläisellä on tuleva loistava tulevaisuus. Siitä olen varma.

Nuorena se on vitsa väännettävä

Kohtuu hyvin vetää ikäisekseen. Voi olla, että näin ihan pystymettästä ei heti edes pysys perässä.

Hammer Open Air Festival 11. -12.6

Jos perkele pääsisi kesäksi duuniin, ja vapaat järjestyisi, ei ole epäilystä minne festareille suunnistaisi. Taitaisi kenties Jalometalli jäädä ehkä välistä, jos tänne pääsisi. (Otsikossa linkki festarin sivuille)
Suurimmalle osalle, nämä bändit (lista alla) eivät sano mitään, mutta siinä se homman idea onkin: Underground.

AURA NOIR (Nor)
PAGAN ALTAR (UK)
GRAND BELIAL'S KEY (USA)
THE DEVIL'S BLOOD (Hol)
URFAUST (Hol)
WOLF (Swe)
AD HOMINEM (Fra)
VOMITOR (Aus)
CELESTIA (Fra)
HERETIC (Hol)
TRIBULATION (Swe)
ENOCHIAN CRESCENT (Fin)
VITSAUS (Fin)
GOATMOON (Fin)
PROFETUS (Fin)
SOLITAIRE (Fin)
FLAME (Fin)
SPEEDTRAP (Fin)
NEUTRON HAMMER (Fin)
CROSSWRECKER (Fin)
EVIL ANGEL (Fin)
AXEGRESSOR (Fin)
STENCH OF DECAY (Fin)
FROSTBITTEN KINGDOM (Fin)

Mokoma

Uutta Mokomaa visuaalisessa muodossa. Ärhäkkä meno, mutta jotenkin tuo Annalan ääni on alkanut nyppimään. Syytä en tähän antipatiaan tiedä. Kerron sen sitten, kun löydän tähän vastauksen.

Arttu-Setä ja Suomen MM-Ralli Osa1

Näin se hiihtoloma toimii...

Kello on: 4.57 aamulla, luonnollisesti. Näinhän meilläpäin maailmaa aika ilmoitetaan, ilman pm. tai am. merkintöjä, kuten suuressa ja mahtavassa ameriiiikassa. Tuo nyt ei ollut oleellinen tieto, vaan se, että olen taudin, tai useamman taudin kourissa.

Kun viime viikolla vanhin tyttö sairasti joka keväisen oksennustaudin, joka kesti päivän, sai hän seuraavana päivänä riesakseen aina niin mukavan lasten vitsauksen. eli korvatulehduksen. Tästä on selvitty, tai lapsi on siitä selvinnyt lääkityksen avulla. Kuten oli odotettua, oli se tuleva myös vanhempiin. Ainakin se oksennustauti.
Minä toimin tässä pelinavaajana, ja oksensin la-su välisenä yönä, mutta vain kerran. Myös alapää lauloi duurissa. Alkoholilla ei ollut tietääkseni osuutta asiaan, koska en sitä ollut tietääkseni nauttinut tuona ajankohtana, enkä ennen. Sunnuntai menikin sitten varsin rattoisasti kuumehuuruissa maan ja valuutan ollessa vieraita. Taisin sunnuntaina olla hereillä, tai sen ja unen sekaisessa tilassa n. 30min. Loput olin taju mättäällä...ilmeisesti.
Eilinen alkoi samoilla metkuilla. Kevyellä kuumeella. Mutta kuten taudin kuvaan kuuluu, oli akan vuoro heittää kurkkupaskaa koko päivä.

Suoraan sanottuna aika raskas oli eilinen päivä. Veto oli täysin kateissa. Lievä kuume ja kaksi lasta nykimässä lahkeesta. Ihmetyttää vain tämä taudin kuva. Akalle tuli oksennustauti ja minulle fuusioitunut flunssakuume/paskatauti.

Ai, että miksi olen hereillä nyt ennen sian pierua. No siksi, että olen näköjään saanut viime yönä järjettömän ärsyttävän yskän, joka pitää mukavasti hereillä. Mutta mielummin yskin keuhkoni pihalle, entä paskannan suolistoni pönttöön. Että näin...

No, onneksi tässä on vielä hiihtolomaa jäljellä, ja eiköhän tässä ole jo kaikki sairastaneet...tai hetkinen...pienin on vielä terve. Toistaiseksi. Tai, olisi kai tuo sen jo saanut, jos on saandakseen. Toivotaan ainakin näin.

Top 100 levyt Nro 80: Archgoat - The Light-Devouring Darkness

Viime vuonna, eli 2009 Archgoatille tuli 20-vuotta täyteen, eli kivekset ovat jo laskeutuneet, vaikka tämä viime vuonna julkaistu kokopitkä onkin vasta toinen. Puhuttaessa Archgoatista, puhutaan paljolti suomalaisen Black Metallin historiasta, ja myös suomalaisesti undergroundista. Siitäkin huolimatta, että monessa alan julkaisussa tätä pidettiin yhtenä vuoden 2009 parhaana julkaisuna.

Levy viljelee varsin perinteistä primitiivisempää Archgoattia, vaikka edelliseen ja varsin maineekkkaseen Whore Of Bethlehemiin onkin muutosta tapahtunut varsin paljon. Tempoa on osittain laskettu jopa ihan Doomin tasolle, mikä tekee tästä levystä paikoitellen painostavan, jota ei helpota laulajan kalmainen murahtelu, joka peittoaa useimmat Florida -soundin muristelijat. Kaikelle kunnioituksella tietenkin.
Noin muutoinkin tässä on vahvasti vanhaa Death Metal löyhkää.



Biisit ovat hyvinkin erilaisia, silti kokonaisuutta rikkomatta. Pahaenteisen laulun sekaan lyödään sotarumpua miehekkäästi, ja raflaavat riffit tekevät lopun työn. Parhainan virsinä voisi mainita levyn nimikkobiisin ja Goat And The Moonin, joka on kuuleman mukaan Arkkivuohen keikat tätänykyä lopettanut.



Sanotaan, että tämä ei pärjäisi aiemmalle levylle, mutta minusta monipuolisuus tällä tuottoksella ajaa tuon varsin brutaalin debyytin ohi. Ja tätä voi huoletta suositella niin Black -kuin Death Metalliin vannoville.

Ehdottomasti yksi viime vuoden parhaita julkaisuja.

Kiitos ja näkemiin!

Olympia kisat on saatu nyt päätökseen ja tulokset olivat sitä, mitä tuossa taannoin tänne raapustelin. Media paisutteli, ja olympiakomitea selitteli, että menestys tavoitteet tehtiin viime kevään näytöjen mukaan. Halloo! Olisko ollut ajankohtaisempaa tehdä ne alkutalven mukaan?!

Molemmat kiekkojoukkueet saivat siis mitallit, mikä on aina plussaa. Naisille se oli täysin ansaittu, mutta miesten puolella en olisi niinkään varma. Ok! Jääkiekon kääpiömaat, eli V-Venäjä ja Saksa voitettiin. Tsekki meni nurin ehkä hieman tuurilla, ja Ruotsilta tuli kuokkaan puhtaasti 3-pottu. USA peli olikin sitten jälleen suurta suomalaista mustaa kiekkohistoriaa. 1.erä, ja taululla lukemat 6-0 jenkeille. Oikeasti ei kenellekkään voi käydä näin. Ainakaan näin kokeneelle joukkueelle, mitä Suomi näissä kisoissa edusti. Toinen pappajoukkue, eli Slovakia kaatuikin sitten, mutta tuossakin pelissä 2.erä tuli naamariin 0-3.

Kysymykseen, ansaitsiko Suomi pelillisesti mitallinsa? Vastaus on ei, mutta voitettu pronssi on ehkä jopa Suomelle parempi, mitä se ainainen hävitty hopea. Olihan suomen joukkue täynnä puolikuntoisia pelaajia. mm.Selänne, T.Ruutu, S.Koivu, S.Salo ja Filppulakin taisi kuntoutua juuri ennen kisoja.

Mitä seuraavaksi. MM-kisat, jotka näin olympia vuonna ovat mielestäni täysin turhat. Entäpä muuta. Nyt Selänne, S.Koivu, V.Peltonen ja muut "ikonit". Sanokaa jyrkkä EI maajoukkue peleille, vaikka niihin, kuten näihinkin mittelöihin vanhoilla saavutuksilla pääsitte. Perustelut alla.

T.Selänne: nolla maalia
S.Koivu: nolla maalia
J.Lehtinen: nolla maalia ja nolla syöttöä....oliko se edes kentällä?
V.Peltonen: nolla maalia.

Eli eiköhän nyt olisi antaa nuorempien aika ottaa ja hypätä niihin ns. suuriin saappaisiin, mitkä viimevuotisten ja näiden olympialaisten perusteella ovat käyneet pieniksi. Toki teidän avuillanne paljon voitettiin, mutta vanhasta ei saa enää nuorta, siihen näet tulee luonnonlait vastaan.

Siis kiitos Saku, Teemu & Go! Nyt on aika nuoremman Koivun, T.Ruudun, J.Jokisen ja kumppaneiden. Tulevaisuudessa ehkä sitten Granlund, Vatanen, ja siihempä ne taitavatkin jäädä.

Kiitos ja hyvästi!

Videot viikonlopuksi

Tuttu ja turvallinen osio ennen viikonloppua. Osa nukkuu osa juo koko viikonlopun. Jotkut tekevät molempia. Kun ehtisi edes jompaakumpaa. Ehkä tuota jälkimmäistä tänään, mutta vain lääkkeeksi henkiselle puolelle.

At The Gates: Bändi joka kenties kehitti koko Melodeath -perseilyn, jonka jalan jäljissä tulivat In Flamesit yms. Nyttemmin koko genre alkaa olla paskaa pullollaan, ettei housunpuntti tahdo riittää. Mutta hyvä ralli jokatapauksessa tämä, joka julkaistiin joskus 90-luvun alkupuoliskolla.



Amorphis: Uuden levyn yksi parhaista biiseistä, vaikka hieman rauhaisa lällyttely onkin, mutta sitä tuttua Amo -melankolisuutta löytyy tunnistettavaksi. Bändihän on tätänykyä jo muoti-ilmiö...perseestä, mutta se kai ei ole bändin vika, onhan Amorphis tätä tyyliä viljellyt jo kolmen levyn verran.


From The Heaven Of My Heart

Amorphis | MySpace Music Videos

Mistä näitä mitalleja oikein tulee?

Kylläpä penkkiurheilijaa hemmotellaan parhaillaan. Tai voidaan kai puhua nyt sänkyurheilijasta, tulevathan lähetykset pääsääntöisesti silloin, kun ollaan tajukankaalla. Toki on kai se punkkajumppakin jonkinlaista sänkyurheilua, mutta minä en moista rietastelua harrasta. Pois se minusta.

Talviset Olympiaadit ovat siis menossa Kanadan Vancouverissa. Päällisin puolin kiekkoa on tullut seurattua, mutta en ainoata Suomen peliä vielä. Ei vain jaksa seurata sitä dieselmäistä mönkimistä jossa Suomi tekee maalit vain ylivoimalla. Herra nimeltä Jarkko Ruutu tekee ainoat maalit tasakentällisin, eli tämä varmaan jo kertoon jostain?! Mutta anyway! Suomen pelaajavalinnoista on ollut täälläkin aina keväisin puhetta, joten ei mennä niihin, vaan mennään koko Suomen kisamenestykseen, jota ei ole.

Koulun kahvipöytä keskusteluissa (smalltalkkia?) ennen kisojen alkua annoin oman veikkaukseni menestyksen suhteen. Eli 6kpl. Nämä olivat seuraavat: Naisten hiihto 2kpl, Yhdistetty 1kpl, Lumilautailu 1kpl Naisten jääkiekko 1kpl ja Mäkihyppy 1kpl...näin muistaakseni veikkasin.
Olympiakomitean tavoite on, tai voidaan kai sanoa jo oli, on siis 12 mitalia. Unen näkivät jo alunperinkin, eikä tähän tarvitse olla suurikaan pessimisti, mutta kyllä tuollainen ylimalkainen optimistikin pistää jo vituttamaan. Nyt näyttää jo vahvasti siltä, että tuo minunkin, ehkä hieman alakanttiin veikattu "mitalisade" ei toteudu. Kasassa on tasantarkkaan yksi hopeinen. Hyvältä näyttää, sillä mitalitaulukossa Suomen edellä on niinkin maineikkaita talviurheilumaita kuten Australia ja Etelä-Korea. Nyt on kyllä väärät "lääkkeet" mukana, tai sitten niitä ei ole käytetty ollenkaan. Epäilen ensin mainittua!

Videot viikonlopuksi

Videot viikonlopuksi, ja sitten kaljaa päähän...suun kautta mahaan jne!

Ensimmäisenä Stam1na, kavereiden kesken Sm3tana. Eipä tämä edelleenkään pure meikäläiseen, mutta hattua täytyy nostaa siitä, että bändillä on tunnistettava soundi, mikä tosin tällä uusimmalla on hieman valjumpi.



Sitten Göteborg -skeneä. Uutta tämäkin. Tämä nyt on perus-sontaa, mutta laitoinpa kuitenkin ihmeteltäväksi.

Kemi rallia perinteisen malliin.

Elijärvessä on joku kirous, pakko olla. On nimittäin kuitenkin niin, että koskaan ei Elijärven EK mene oikein kuppiin. Aina saatana jotain. Elis siis sinne se jäi tämän vuotinen kisa jälleen kerran.

Jos aletaan tarkastelemaan ihan tosissaan tätä touhua Kemi rallin osalta, ei saldo näytä kovin hyvältä.

2005: Maaliin, (Kytkin alkoi reistailemaan Elijärvessä)
2006: Keskeytys (Kytkin Elijärvessä)
2007: Keskeytys (Termostaatti, erikoiskokeella 2)
2008: Keskeytys (Ulosajo+kolari Elijärvessä)
2009: Maaliin (Turbossa jotain hämärää viimeisellä EK.lla)
2010: Keskeytys (Kytkin Elijärvessä)

Tilasto siis puhukoon puolestaan.

Ralli rintamalla onkin nyt hiljaisempaa erinäisten perseilyiden takia, joista joskus ehkä tarinaa tännekkin, mutta ehkä Suopunki ralliin sitten...tai sitten jonnekkin joskus.

Vuoden kohokohtia

Kemi ralli lähestyy. Eli Tasan tarkkaan lauantaina huristellaan jo perinteeksi muodostunut ralli. Tai ei se nyt vielä perinne ole, mutta jo kuudes peräkkäin allekirjoittaneelle. Reittikin on "huhujen" mukaan osaltaan palaamassa vanhaan kunnon Elijärveen, tosin kuulemma vähän uudemmassa muodossa, mutta tämäkin selvinnee lauantai aikana, ja jopa kahteen kertaan. Siis jos "huhut" pitävät paikkansa.

Vielä on kuitenkin tekemistä. Rikkoutunut vaihdelaatikko on korvattu uudella, jarruja rakennetaan, ja se pieni nysväys on tekemättä, mutta se kai tehdään tänään. Minä en taida noihin "teknisiin" töihin osallistua suuremmin, koska silloin ei varmasti pelaa mikään. Ja tämä on tieto.

Suuri keräys tuotti huikean summan. Tasan O€. En kyllä osannyt odottaakkaan teiltä mitään, saatanan kurjuudella mässäilijät!!!

Mutta tulkaa toki kannustamaan, jos ja kun auto viivalle saadaan. Kilpailunumero on meidän tiimillä 42. Eli siinä kello 12.40-12.43 ollaan ravintola Ämmilän edessä pätkille lähdössä. Loput voi lukea keskeyttäneiden listalta. Heh!

Sponsored by: ?

Ralli on rouheeta hommaa, sano Timo Mäkinen aikoinaan. Onhan se, aina niin kauan, kun eurot tähän kalliiseen harrastukseen riittää, ja taivashan on tunnetusti kattona.
Meillähän tämä on lähinnä elämys -toimintaa, mutta tähän elämystoimintaankin pitäisi aina oman pörssin lisäksi saada sponsoreita kuluja kattamaan.

Tunturi rallissa, jossa allekirjoittanut ei ollut pelkäämässä, hajonneen vaihdelaatikon lisäksi, on jarrupuolella nyt pientä probleemaa, ja Kemi ralli ja heti seuraavana viikonloppuna kaasuteltava Revonlahti ralli on jo ovella. Näin siis kisat tulee silmille, ja uhkaavat jäädä ajamatta. Itse olen muutamat "verkot" sponsorivesiin laittanut, mutta heikolta näyttää toistaiseksi. Lamaa yms. paskaa valitetaan, ja mitäköhän me tehdään jollain prosentti alennuksilla. Prosentit eivät ole rahaa.



Eli nyt on laitettava kansalaiskeräys pystöön, että ainakin jarrut saataisiin iskuun. Tosin nehän tunnetusti ovat vauhdin surma, mutta kun ilmankan ei pärjää. Siis nyt rahankeruu pystöön, että saadaan meidän tiimi viivalle Kemiin, kotiralliin. Tai viimeistään Revonlahteen.

Säälittävää toimintaa, mutta tätä se on, kun lajin luonne pyllistää kunnolla. Siis hyvät ystävät: jokainen euro on kotiinpäin, ja lahjoituksilla ei ole rajaa, joten kaikki blogin lukijat ja muutkin joukolla mukaan. Lahjoitukset voi laittaa tilille : Nordea ********* (Valittettavasti nimeä ei lahjoituksella auton kylkeen saa...tai no, riippuu summasta) Siis viimeisenä hätähuutona. Osallistukaa. Tämä menee nyt hyvään tarkoitukseen, ei kurkusta alas.

Hillowiiva

Että tällainen versiointi. Alkaa ilmeisesti Helloweenilta ideantyngät ehtyä, kun pitää jo versioida omia tuotoksia.

Didaktiivinen tauko

Kuten huomaatte, blogissani on edelleen hiljaista. Tämä johtuu paristakin seikasta. Ei ole oikein ollut inspiraatiota höpötyksiin, koska olen pakertanut kouluun, suurinpiirtein samanlaista sontaa, mitä tännekkin. Nämä sepostukset ovat lähinnä olleet oppimiseen ja sen opitun ymmärtämiseen tarkoitettuja yhteenvetoja, joita jostain syystä on joutunut raapustelemaan. Ja toiseksi, nämä ns. yhteenvedot ovat kuluttaneet aikaani, ja ennenkaikkea hermojani. Eli oikeastaan blogin hiljaisuus johtuu vain yhdestä seikasta.

Tulevaisuus näyttää yhtä hiljaiselta. Koeviikkoa pukkaa päälle, ja mikäli vieraskirjaa on uskominen, saattaa olla, että koko blogi kulkee nyt loppunsa edellä. Mutta mietitään sitä sitten joskus.

Lisätään tähän nyt kuitenkin, että ensi kesän Jalometalliin ollaan kiinnitetty Carcass:in lisäksi Suffocation ja Gorgoroth.

PS. Onko jollain innostusta huomenissa lähteä seuraamaan Räikkösen ja Sordon otteita Tunturi ralliin? Kuskikin olisi, ja aikomus olisi päivän toiselle EK:lle suunnistaa, koska ensimmäinen vaatii reilusti kävelyä. Arvatenkin ei ole halukkaita, mutta kunhan kysyin.

Neuroottisia traumoja.

Vanhemmalla tyttäristäni on neuroosi. Tai oikeastaan niitä on lukemattomia. Aamurutiinit menee samalla kaavalla, syönnit, nukkumaan menot noudattavat myös samoja rituaaleja ja kaavoja. Eli toisinsanoin kaikki tehdään aina samalla tavalla aamusta iltaan, ja päivästä päivään. En tiedä kuinka yleistä tämä on, kun en noita pieniä ihmisiä ole isoiksi aiemmin kasvattanut. Luulisi tämän olevan raskasta, mutta kun ei itse voi muistaa oman lapsuuden aikoja, on hankalaa tietää tuntemuksia oman lapsen päässä.

Otetaan esimerkiksi aamutoimet: Aamun pikku kakkonen, kupillinen hedelmämuroja, ilman maitoa kuivana kupista napsien. Päiväkoti vaatetuksen pukee allekirjoittanut. Muut eivät saa osallistua. Hiukset kampaa synnyttäjä, jota lähes aina myös Äidiksi kutsutaan. Haalari vedetään niskaan itse. Ja kun minä yleensä vien nuo munapusseistani itäneet ihmistä muistuttavat oliot tarhaan, pitää tämän samaisen synnyttäjän tulla mukaan, vaikka suunta on eri. Odotappas, jos näistä rituaaleista poiketaan, on huutomyrsky valmis. Sitä yleensä kestää hetken, ennen kuin sopeutuminen tilanteeseen ja siihen, että tähän poikkeamaan ei voida vaikuttaa, ymmärretään. Hakeeko lapsi sitten tällä jonkinlaista turvallisuuden tunnetta, kuten sen epäilen olevan? Tätäkään ei voi tietää. Pitäisi kai kirjautua jollekkin lukemattomista vauvapalstoista jakamaan kokemuksia. Ehken kuitenkaan.

Lapselleni on jäänyt myös traumoja. Viimeisimpänä tämä Helsingissä sattunut junan vaunujen irtoaminen jonka seurauksena vaunut valuivat hotellin ala-aulasta sisään. Eräänä iltana leikimme junaa, ja tiedustellessani milloin juna mahtaa lähteä, oli vastauksena seuraava: " Ei voida lähteä, koska juna on peruuttanut seinään, ja juna pitää korjata" Tämän samaisen tapahtuman johdosta sen legendaarisen Brio:n puujunatkin ovat aika ajoin törmäilleet pitkin meidän huushollin seiniä. Traagisesti on siis tämä kuitenkin harmiton kolahdus koskettanut pienen lapsen sielunelämää. Ei siis enää pysty uutisiakaan seuraamaan, ettei lapsi ottaisi niistäkin vaikutteita, ja minun tietääkseni kyseinen lapsi ei ole edes koskaan uutisia katsonut, mutta kuuloelimet tuntuvat toimivan, mitä olen tämän päällä olevan uhmaiän seurauksena epäillyt.

Eli pitää siis kääntää uutisten tullen kanavaa, ettei meillä kohta leikitä Haitin maanjäristystä. Se ei ehkä ole enää leikin asia.

Sananen palautumisesta

Viikonloppu Oulun seudulla on nyt siirretty historian kirjoihin, johon oman lukunsa teki karmea kankkunen. Miehinen viihdeviikonloppu oli siis näiltä osin onnistunut, mutta se krapulan taso. Asteikolla 1-5, oli tämä ehkä 4, mutta sitä kestikin sitten useampi päivä, mikä nostaa sen tasoa entisestään.
Yleensähän krapula kestää tällä iällä sen 2 päivää, mutta nyt alettiin lähennellä jo peräti kolmea. Oikeastaan parin päivän tissutelun ja vähäisen unen jälkeinen olotila kestää aina minulla sen pari päivää, mutta nyt selviydyin opinahjoon vasta tänään keskiviikkona. Tällaista jälkitautia ei olekkaan vielä ollut, mutta nytpä on sekin koettu ja hirveäksi havaittu. Ja voin kertoa, että ei ollut herkkua. Toki täytyy myöntää, että ruuansulatuselimistö on vieläkin hieman järkytyksestä sekaisin, puhumattakaan yöllisistä kylmä/kuuma ilmiöstä.

Jostain kumman syystä parin päivän rännin jälkeen tulee nykyisin myös morkkis, os. Morbidelli. Kumma, vaikka tässä tapauksessa ei edes poistuttu yhdestä huoneistosta, jos ei pakollisia tupakkataukoja lasketa. En siis ymmärrä näitä pelkotiloja, mitä esimerkiksi joku kaupassa käynti voi ihmisrievussa alkoholin täyteisen viikonlopun jäljiltä aiheuttaa. Olisiko jotain paniikkihäiriötä, tai peräti oikeaa juoppohulluutta, sitä kun ei voi tietää.

Nythän siellä joku neropatti sitten ajattelee, että olisit hyvä mies ottanut loiventavaa. Suoraan sanottuna, olo oli sen mukainen, että se loivennus olisi kestänyt päiviä. Tuo krapula olisi tarvinnut erillaiset myrkyt, jos sellaisia edes on. Ja epäilen, että ei ole. Toki mitään suonensisäistä en ole koskaan kokeillut, mutta jos se tuossa olotilassa ja noissa olosuhteissa olisi ollut mahdollista, en olisi hetkeäkään epäröinyt, jos se olisi siihen auttanut.

Kumma kyllä alkaa viikonloppu lähestyä, ja kaljahammasta taas kolottamaan. Mikähän tässä on, kun ei taaskaan opittu yhtikäs mitään? Jos kuitenkin hämyilisi vaan kotona...no jos kuitenkin pari...ihan vaan lääkkeeksi...