Wappu!

Työläisten juhla on täällä taas. Tarkoituksena oli etsiä tähän kuva vanhasta Pahkasiasta, jossa kyseltiin, että tietävätköhän nämä vesimahat, että suomessa on vappu, mutta sitä ei kuitenkaan suurtenkaan etsintöjän kautta löytynyt.

HAUSKAA VAPPUA NYT KUITENKIN!!!



PS: Saako vappua juhlia, jos työt alkavat vasta 5.5?!

Kuulumisia

Niitä on sekä huonoja, erittäin huonoja ja hyviä(kin). Hyväksi voidaan kai laskea se, että tämä pääsiäinen on jälleen lusittu. Se olikin varsinainen kärsimysnäytelmä, niinkuin se oli siinä eräässä satukirjassa.

Ensiksikin hajosi digiboksi, tallentava sellainen. Varalle löytyi kuitenkin varsin nopeasti uusi - kiitos Facebookin. Kerrankin, kun olisi ollut sopivaa saumaa katsoa kaikkea paskaa, mitä sinne boksin kovalevylle on upottanut, niin se saatanan saha päättää leikata kiinni. Eniten mielipahaa tämän laitteen leveäminen aiheutti kuitenkin perheen pienimmille, koska lukuisat lastenohjelmat häipyvät bittiavaruuteen.

Seuraava hajosikin sitten Playstation 3. Eli kun television katselulta olisi välttynyt, niin olisi ollut aikaa tuhlata aikaa hakkaamalla typeriä pelejä, mutta eipä onnistunut tämäkään. Nimittäin suhteellisen tuore laite otti lopputilin.
Eli varsin mukavaa oli koko pääsiäinen, tai pääsiäisen illat kaikenkaikkiaan.

Tuosta tulikin mieleeni, kuinka jollain tapaa riippuvainen tämän päivän ihminen on kaikista turhista vempaimista ja arjesta virtuaalisesti pois vievistä härveleistä.
Näin valitettavasti maailma makaa. Ennen minun kaltaistani entistä urheilijaa vitutti, kun ulkona satoi vettä, ettei päässyt kentälle nahkakuulaa potkimaan, niin vastoin tämän päivän nuori on valmis puhdistamaan korvansa aseella, jos ei matkapuhelimella pääse internettiin.
Mitenhän tämänkin joskus selittää omille lapsille. Siis sen, että ennen ei ollut tietokoneita ja televisosta näkyi vain 4 kanavaa, joista ainoastaan kahdessa puhuttiin kotimaista kieltä. Huh huh!

Positiivisia asiota ei siis kauheasti ole. Paitsi se, että 12.4 sain koulusta paperit kouraan ja valmistuin siis hieman etuajassa. Hyvä kuitenkin näin. Eli saan jopa pari viikkoa olla työttömänä työnhakijana. Jippii ja hurraa! Nyt on kuitenkin niin, että rahaa ei tipu mistään ennen ensi kuun puolta väliä. Näin toimii byrokratia, jonka olen jo haukkunut täälläkin, joten en jaksa enää palata niihin asioihin.

Vedän siis nyt hieman lonkkaa muutaman päivän. Tosin huomenna käyn (jälleen) Stora Enson ns.infotilaisuudessa, että opin (taas) talon tavoille. Samapa tuo, koska tuosta saa palkan.

ENKÄ KOSKE MIHINKÄÄN RATAKISKOA TEKNISEMPÄÄN LAITTEESEEN!!!

Tuli iso jytky!

Otetaanpa heti alkuun tämä.



Ja tämän jälkeen voin kertoa, että EN omista PerSujen puoluevaltakirjaa, ENKÄ äänestänyt menneissä vaaleissa kyseistä puoluetta, ja enkä olisi äänestänyt.

Se mikä pistää nyt vituttamaan, on ihmisten valitus. Äpinät tyyliin: "Markka tulee takaisin", "Kaljaveikot pääsi äänestämään" ja "Kekkonen kaivettiin haudasta" kertoo aika paljon äpinöitsijästä itsestään ja heidän politiikan tajustaan. No, ymmärrän asioiden kärjistämisen. Ihminen on siinä hyvä, jos jokin ei miellytä.

Perussuomalaisten toiminnan, aivan kuten kaikkien puolueiden perustana ovat rehellisyys, oikeudenmukaisuus, inhimillisyys, tasa-arvo, työn ja yrittämisen kunnioittaminen sekä henkinen kasvu. Tuota...en nyt oikein malta olla kysymättä, mikä noissa arvoissa nyt niin ihmisiä nyppii?
Oletettakoon, että PerSuja, (eli muutosta) vastustavat tiettyjä teesejä, mitä puolue ajaa takaa. Esimerkiksi Soini on ilmoittanut maahanmuuttopolitiikan pysyvän ennallaan, johon on myös itse tyytyväinen. Puolue tosin ajaa tiukempaa linjaa, mitä minäkin kannatan. Rikolliset rajalta takaisin ja se "turismi" on kitkettävä pois. Oikeasti hädässä olevat etusijalle, eli lähinnä naiset ja lapset. Tämä kai on ihan järkeenkäypää, eikä tee tästä yhtään takapajulampaa maata, mitä se on nyt. Ja selvennettäköön, että PerSuissa on töissä jopa vastaanottokeskuksissa työskenteleviä ihmisiä, eli eivät kaikki ole näitä Halla-Ahoja. Ja olisiko niin, että tälläinen ihminen tietää jopa näistä asioista enemmän?
Abortti asia oli taas Soinin oma kanta. Ei puolueen. Soinihan on käsittääkseni katollinen.

Loppupeleissä puolueella on vain kaksi yhteistä kantaa. Pakkoruotsi ja EU tukipakettien leikkaus. Eli lievää repeämistä on puolueen sisällä havaittavissa.
Enkä oikein muutenkaan jaksa uskoa, että tämä puolue mikään kovin yhteinäinen on tulevaisuudessakaan, koska puolueen nimikin on - perussuomalaiset.
Uskon myös, vaikka nämä eivät uskon asioita olekkaan, että loikkareita tullaan näkemään, vaikka tietyillä ehdokkailla on mustaa valkealla siitä, että remmissä pysytään 4 vuotta. Juridisesti tämän lappunen ei kuulemma mitään velvoita. Epäilenkin, että puolueen suurta nostetta ja hypeä käyttivät monet ehdokkaat haikäilemättömästi hyväksi. Se on perussuomalaista toimintaa ja Keskustalta opittua politiikan tekoa.

Jos vaalitulos kertoo vain ihmisten huonosta olosta, niin eikö silloin olla retuperällä. Nämä vaalithan olivat ns.protestivaalit. Muutosta on siis tapahduttava, tuli se sitten PerSujen tai muiden puolueiden taholta. Vanha peli ei kertakaikkiaan kansan mielestä enää vedellyt kaikilla pyörillä.

Vaikka tässä on pientä populismin makua, niin tuntuu siltä, että tämän "jytkyn" myötä kansalaisilla palasi usko vaaleihin ja ehkä jopa demokratiaan. Se, että se "kaljaveikko" voi vaikuttaa asioihin, teki suomalaiselle perus mentaliteetille varmasti pelkästään hyvää.

Muistetaan nyt kuitenkin se, että valta on edelleen demareilla ja Kokoomuksella, eli ei tätä nyt voi miksikään kansallis-sosialismin nousuksi ja kansankiihotukseksi voi vielä verrata, vaikka tässä tietyllä tapaa jo äsken mainittu populismi vahvasti tuoksahti.

Eli pidetäämpa nyt ne ääliömäiset mölyt mahassa ja olkaa huoleti. Junat eivät kulje vielä kohti Puolaa. Enempi minä olisin huolissani, jos täällä punikit tai vihreät pitäisvät valtaa. Kansa on siis puhunut ja neljän vuoden päästä ollaan viisaampia. Ei tämä aikakaan voi huonommaksi mennä.

Uurnille(kko)?

Taas on se aika, että kansalaisvelvollisuudet kutsuvat, tai kutsuisvat jos jotain selkenisi. Puhun siis eduskuntavaaleista ja siitä äänestämisen vaikeudesta.
Vaikeutta ei sinällänsä aiheuta ehdokas, koska yleensä tyhmänä äänestän puoluetta. Nyt vaikeuden aiheuttaa puolue, koska en periatteessa kannata kumpaakaan puolta, vai pitäisikö sanoa, että kannatan molempia. Olenko siis perussuomalainen, eli persu?!

Moni ihmettelee persujen marssia gallupeiden kärjessä. Minä en. Ihmettelen sen sijaan sitä, miten joku keskusta jyllää viimevuosien vaaliraha sotkujen käryissä edelleen kärkipuolueena. Eli ei perussuomalaisten kannatus johdu tästäkään.

Persuilla on varsin hyviä pointteja vaalilupauksissaan, jotka yleisimmin jääkin aina mutinoiksi tuuleen. Ja oikeastaan on aika junttia äänestää persuja. Vai onko?
Tosin lupaukset ovat hyvät muillakin, mutta tätä rahan kylvämistä muihin maihin en edelleenkään ymmärrä. Onko siihen mitään järkevää perustetta, että Kreikan perseily saattaa maksaa meille veronmaksajille yhden miljrdin, eli viidesosan Roope Ankan rahoista.
Tässä touhussa ja vaalipaneeleita kuunnellessa ihmetyttää muutenkin, että mietitään ja väitellään enemmän Portugalin ja euroopan asioita, kun oma maa on kainaloita myöden suossa. Olisiko aika tuijottaa vaihteeksi omaan napaan?

Mitä siis äännestää? Kenties jopa Muutos 2011 -puoluetta?! Tuskin, mutta parin päivän takaisen maahanmuutto porukan hakkaaman kaverin takia kyllä. Käydä nyt viattoman töistä palaavan miehen kimmppuun. Mikä vittu näitä mamuja saatana vaivaa? Ja tässä pitäisi olla suvaitsevainen ja ymmärtää heidän ahdinkoa. On tuo ymmärrys ollut koetuksella pitkän aikaa.

Taidan siis rustata kirkkoveneen lipukkeeseen...tai enpä sittenkään. Saattavat luulla, että ääneni menee kristillisille. Eli jos nukkuisi nämäkin vaalit.

Hyvää vaaliviikonloppua!

I Got the Fever

Autokuume on perkeleellinen tauti, johon ei ole vielä tähän päivään mennessä parantavia rohtoja löytynyt. Yksi rohto minulle kuitenkin toimii. Eli kun ottaa lompakon kauniiseen karvaiseen käteen ja hieroo sillä otsaa, niin tuo vanha ontuva rämä tuossa parkkipaikalla alkaa näyttää varsin hyvältä vaihtoehdolta.

Fakta on kuitenkin se, että jonkinnäköinen kiesi tulisi vanhan tilalle hankkia ennen kuin tämä nykyinen leviää käsiin. Nimittäin kun huonompi puolisko kulkee linja-autojen aikataulujen puitteissa duunissa Torniossa ja minä Veitsiluodossa, tulee nykyiseen mittariin roppakaupalla kilometrejä. Sanomattakin on selvää, että tuollainen 20.vuosijuhlaa viettävä autoksi kutsuttu ei välttämättä sitä enää kestä ja laskelmieni mukaan huoltoihin uppoasi sievoinen summa, eli reilusti auton arvon ylittävä €urosumma. Positiivisena seikkana täytyy sanoa, että ruostetta tästä ranskan autoteollisuuden "helmestä" ei löydy. Kiitos sinkityn rungon, jota ei ilmeisesti säästösyistä enää näinä aikoina autoissa nähdä.

Toinen merkittävä seikka mahdollisen uuden käytetyn auton ostoon on tila ja varsinkin sen alati kasvava puute. Tytöt kun kasvaa kokoajan, alkaa jalkatila turvaistuimien kanssa olla kortilla. Peräkonttiinkin olisi hyvä saada mahtumaan jotain, vaikka lastenrattaita ei enää varsinaisesti tarvitse. Ja miksei sitä tilaa tarvitsisi vaikka automatkan tekoon, jota ei nykyisellä villeimmissä unelmissakaan uskalla edes harkita. Ajatus tienposkessa perkeleen selän takana on koettu, eikä sitä toista kertaa välttämättä halua tehdä. Toisaalta ei kauheasti houkuta perheen kanssa autolomailu noin muutenkaan huutavine lapsineen, mutta miksei kohtuu matkan päähän sitä voisi jopa harkita.

Jouten ollessani olen internetin syövereistä kotteroita etsiskellyt ja erillaisia rahoitus tapoja tutkinut siinä määrin, että olen vakuuttunut ainakin siitä, että vaihtoehtoja on lukemattomia ja paketti leviää sen myötä, mitä enempi näihin asioihin käytetyn/uuden auton ostoon tutustuu. Hyvät neuvot olisi tarpeen.
Viimeistä väriä hiuksiin pukkaa ainakin autoon käytettävä hinta. Onko järkeä ostaa loppuun poljettua esim. Volvoa hintaluokassa 5000-10000€, jonka pellin alle saa upottaa muutamassa vuodessa saman verran rahaa? Mercedes kiinnostaa aina, mutta inflaatio on iskenyt niidenkin luotettavuuteen ja samainen tapahtuu silloin myös lompakolle.
Järkevin taitaisi olla joku Japanilainen. Mazda 6 olisi kai varsin etevä peli ja ulkonäkökin miellyttää silmää. Japseissahan on aina ollut tuo varustepuoli kunnossa, mutta koskaan ne eivät ole mitään häävejä ajaa.
Toisaalta jos autoon upottaa tuollaiset 20000€, eli suhteellisen uuteen, on auto taas niin sähköistetty ja tietokoneen takana, että suurinpiirtein pieni oikosulku lampussa jättää koko paskan tien poskeen, ja siinäpä sitä taas autoineen ollaan - tienposkessa.

Puuuh! On tämä vain vaikeaa, varsinkin kun ei ole rahaa. Taidan ostaa ihan oikean hevosen.