Kuulumisia

On taas tovi vierähtänyt taas viimeisestä merkinnästä. Pienimuotoisesta risteilystäkin alkaa almanakan mukaan olla jo pari viikkoa, ja se menikin varsin mukavasti ja lonkeron huuruisesti. Kelitkin suosi pahoista ennusteista huolimatta, ja kannella tuli oikeastaan haisteltua raikasta meri-ilmastoa koko päivä.
Olotilahan näiden reissujen jälkeen on muutakuin levännyt, mutta otettanee nyt perinteeksi, koska mökkireissut tuntuvat olevan historiaa.

Reissun jälkeen on sitten oikeastaan keskitytty vain ja ainoastaan monikansallisen metsäintegraatin palveluun, ja tänään Juhannuksenakin sinne pitäisi jälleen iltapäivästä vääntäytyä. Ja huomenna myös. Jätte kiva Stora Enso
Toisaalta, kun katselee noista paskaisista ikkunoista ulos, ei jostain syystä vituta yhtään. Minun puolesta saa tulla vaikka räntää.

Sateista "kesää"!!!

Yö Nro:4

Viimeinen seeman työpäivä oli vähintäänkin työntäyteinen. Ei oikeastaan hetken rauhaa, mutta parin tunnin pyörimisen ja hikoilun jälkeen unimies tuli seitsämän jälkeen. Ylös lailla partiopojan ponkaisin ennen puoltapäivää.

Näiden tahkottujen yövuorojen jälkeen olo on verrattavissa parin päivän deekuiluun, ainakin minun kohdalla. Päätä jomottaa, väsyttää ja unohtelee päivän(vesi)selviä asioita. Viikonpäivät ovat myös useimmiten hukassa.

Yöistä alimmainen siis on lusittu, ja kierto taputeltu. Nyt alkaa kurominen ja univelkojen parsiminen, mikä tosin lähipäivinä onnistuu, koska suuntaamme nimimerkki Nnärvin kanssa pienelle risteilylle...näinollen jätetään työhommat rannalle pariksi päiväksi.

Perjantaina sitten töiden muodossa taas sorvin ääreen...

Yö Nro:3

Huh hellettä, vihaan helteitä. Ilmastollisiin olosuhteisiin nähden nukuin aamulla yllättävän hyvin. Iltapäivälläkin sain vielä otettua pienet välikuolemat. Hyvä hyvä!

Töissä ei siis väsyttänyt, mutta lämmin oli jo massaosastollakin. Ihan hiomon 38 astetta ei kuitenkaan hätyytetty. Kaikki menikin varsin leppoisasti ja aikakin kului aina tuonne klo:04.00 nopeasti. Mutta tietäähän sen...sen jälkeen olikin suurinpiirtein koko tivoli sekaisin, ja kotona oltiin pehkuissa vasta puoli seitsämää. Mutta vain pehkuissa. Eipä näkynyt unimattia Tapaninkadulla. Oli tainnut sorat loppua.
No onneksi sain klo:11.00 nukkumatin kiinni ja posottelin unta kuuppaan aina neljään asti.

Nyt hernesopat tulille ja alimmaiseen yöhön...ja jonnekkin ryyppyreissullekkin pitäisi sunnuntaina lähteä. Feat.Nnärvi.

Yö Nro:2

No eipä tullut sitten nukuttua eilen niitä päiväpainajaisia. Puhelimet ja ovikellot soi suurinpiirtein heti kun saavutin unen ja valveilla olon välitilan. Lisäksi tämö etova kuumuus edesauttoi myös, ettei vahingossakaan pystyisi nukkumaan.

Työpäivä (yö) oli oikeastaan toisinto edellisestä, kun toinen ruokittaista vuorostaan seisoi. Tunnelmakin oli jopa harras, joku ilmesisesti johtui väsymyksestä. Lämmintä piisasi. Pää märkänä, kun tupakkapaikalle istui.

Ensi yönä on se vuoroista persein. Eli järjestyksessään se kolmas. Tieto siitä, että vielä yksi yö nakuttaa takaraivossa, mutta onnekseni pääsen kahdeksi viimeiseksi yöksi massaosastolle. Siellä on onneksi viileää, mutta yksinäistä. Kumman sitä sitten laskee eduksi...

Yö Nro:1

Eilen tuli sitten paikkailtua univelkoja lasten ollessa päivkodissa, eli tarhassa, kuten se vanhan kansan suussa taittuu. 3 tunnin päiväunet oli tosiasia, eli siinäpä se(kin) päivä tuhlaantui, eli mitään yleishyödyllistä en saanut aikaan, lukuunottamatta suomalaista ralliylpeyttä puolustellen Dirt 3:sta pelaten netissä. Hienoa ja koukuttavaa toimintaa.

Töissä väsytti puolenyön jälkeen ehkä enemmän kuin aikoihin. Aamu+iltavuoro painoi ilmeisesti vieläkin, ja päiväunet menivät siis sitä parsiessa.
Alkuvuoro meni rauhallisesti toisen ruokittavista paperikoneista seisoskellessa, mutta käynnistyi kuitenkin yöllä. Sitten mentiinkin hatutta lakeitta. Kummallista hommaa, että yksi mies yrittää ajaa kieli vyön alla kahden vuoron tuotannon. Kukaan ei käske, eikä hoputa. Siinä tekee vain itselleen enemmän töitä.

Ulkolämpötila oli eilen muka jossain hellelukemissa. Se alkaa näkyä hiomolla, ja lauteilla olikin eilen jo yli 30 astetta plussaa. Siihen lisättynä viidakon kosteus, niin mehut alkaa loppua hyvin pian ja neljä yötä tuntuu ihmiselämän pituiselta.

Nyt on siis herätty. Unen päähän sain tarrattua vain juuri ennen lasten heräämistä, eli vähän ennen seitsämään. Sen jälkeen lakanat solmulle pyöriskelyä ja sain kuin sainkin nukuttua kokonaiset neljöä tuntia.
Kohta tyttäret hoidosta. Näillä keleille on myös puolensa. Saavat painua pennut ulos, että saan taas nukuttua pari tuntia.

Vielä 3!!!

Ilta Nro: 3 ja aamu+ilta Nro:4

Lauantai ilta perushuttua. Perusvastustelua töissä, vaikka suurinosa "töppäilystä" on ihan itsestään kiinni.

Eilinen tuplavuoro oli iltaa kohti yhtä tuskaa ja eräiden henkilöiden laiskuus sai keskushermostoni kiehumispisteeseen.
Aamuvuoro meni yksikseen varsin leppoisasti massaosastolla televisiota ja miestenlehtiä lueskellessa. Vittu, että ne on paskoja...naistenpyöräkin kiihottaa enemmän mitä nämä kotimaiset "alan" lehdet.
Perään tehty iltavuoro olikin sitten vuorostaan yhtä kellon katselua. Loputonta, ja väsyttin niin, että järki seisoi. Syynä varmaan 4 tunnin yöunet edellisenä yönä. Ei noita 16 tuntisia loputtomiin jaksa...ainakaan noin vähillä unilla.

Tänään välivapaa. Sepä menee mukuloiden kanssa, ja pitää pari paskan tärkeää asiaakin hoitaa. Eli se siitä univelkojen kuittaamisesta.

Ilta Nro:2

Väsyttää. Lapset eivät armahda edes silloin, kun saisi nukkua. Pitänee kai alkaa manipuloimaan lasten ajatuksia viikonloppuisin, että huomennakin on päiväkotipäivä. Nimittäin oikeina päiväkoti aamuina mukulat saa repiä väkisin ylös, kun taas viikonloppuisin kukutaan ylhäällä jo kuuden jälkeen. Näin tuota aamuvuoroista kertynyttä univelkaa ei saa korjattua.

Eilinen ilta oli töissä varsin leppoisa. Kyseenalaistin osittain varamies järjestelmän, tosin vain meidän vuoron osalta. Herra on niinsanotusti työmaalla, mutta töissä ei miestä näy. Apua olisi eilen(kin) kaivattu, mutta tuore kahvi vei näemmä voiton. Eikä edes vittuilu tästä tuntunut auttavan, tai hän ei sitä ymmärtänyt.

Kohti uusia seikkailuja, ja huomista tuplavuoroa.

Ilta Nro:1

Välivapaa lusittu. Se meni jonottaessa pankkiin, kauppaan ja Soneralle. 1.6 on eläkemaksupäivä, ja näinollen en ollut pankissa yksin. En myöskään kaupassa, josta olivat jopa ostoskärryt vähissä. Soneran toimipisteessä samaa jonotusta. Ja kun vielä lapset roikkuivat hihassa koko näiden jonotus sessioiden läpi, oli vapaapäivä kaukana vapaasta. Kuumuuskin oli jonotustiloissa lähes sama mitä töissä hiomolla.

Eilinen iltavuoro meni harvinaista kyllä erittäin joutuisasti. Tämä ei ole tyypillistä iltavuoroille. Puuhastelua (siivoamista) riitti, eli tämä kai auttoi ajan kulumista. 4 linjaa oli myös ajossa ja näinolllen rientämistä riitti siis "lauteillakin".

Nyt teen juuri sitä, mitä tehdään ennen iltavuoroa. Eli en mitään. Odottelen vain töihin pääsyä. Vittu nämä illat on perseestä, mutta yöt on ehkä pahempia...tai aamut...