Sananen palautumisesta

Viikonloppu Oulun seudulla on nyt siirretty historian kirjoihin, johon oman lukunsa teki karmea kankkunen. Miehinen viihdeviikonloppu oli siis näiltä osin onnistunut, mutta se krapulan taso. Asteikolla 1-5, oli tämä ehkä 4, mutta sitä kestikin sitten useampi päivä, mikä nostaa sen tasoa entisestään.
Yleensähän krapula kestää tällä iällä sen 2 päivää, mutta nyt alettiin lähennellä jo peräti kolmea. Oikeastaan parin päivän tissutelun ja vähäisen unen jälkeinen olotila kestää aina minulla sen pari päivää, mutta nyt selviydyin opinahjoon vasta tänään keskiviikkona. Tällaista jälkitautia ei olekkaan vielä ollut, mutta nytpä on sekin koettu ja hirveäksi havaittu. Ja voin kertoa, että ei ollut herkkua. Toki täytyy myöntää, että ruuansulatuselimistö on vieläkin hieman järkytyksestä sekaisin, puhumattakaan yöllisistä kylmä/kuuma ilmiöstä.

Jostain kumman syystä parin päivän rännin jälkeen tulee nykyisin myös morkkis, os. Morbidelli. Kumma, vaikka tässä tapauksessa ei edes poistuttu yhdestä huoneistosta, jos ei pakollisia tupakkataukoja lasketa. En siis ymmärrä näitä pelkotiloja, mitä esimerkiksi joku kaupassa käynti voi ihmisrievussa alkoholin täyteisen viikonlopun jäljiltä aiheuttaa. Olisiko jotain paniikkihäiriötä, tai peräti oikeaa juoppohulluutta, sitä kun ei voi tietää.

Nythän siellä joku neropatti sitten ajattelee, että olisit hyvä mies ottanut loiventavaa. Suoraan sanottuna, olo oli sen mukainen, että se loivennus olisi kestänyt päiviä. Tuo krapula olisi tarvinnut erillaiset myrkyt, jos sellaisia edes on. Ja epäilen, että ei ole. Toki mitään suonensisäistä en ole koskaan kokeillut, mutta jos se tuossa olotilassa ja noissa olosuhteissa olisi ollut mahdollista, en olisi hetkeäkään epäröinyt, jos se olisi siihen auttanut.

Kumma kyllä alkaa viikonloppu lähestyä, ja kaljahammasta taas kolottamaan. Mikähän tässä on, kun ei taaskaan opittu yhtikäs mitään? Jos kuitenkin hämyilisi vaan kotona...no jos kuitenkin pari...ihan vaan lääkkeeksi...