Viime aikoina on tapahtunut paljon. Ehkä liiankin minunlaiselle tylsälle tyypille, joka tuhlaa elämänsä tylsyyteen ja jonka päivät noudattavat jollaintapaa samoja tylsiä kaavoja ja lainalaisuuksia päivästä toiseen. Perheenlisäyksen tulo ei sinällänsä aiheuttanut mitään sen suurempaa oheistoimintaa, olihan se jo edellisen jäljiltä aika tuoreessa muistissa. Mutta tämä uuteen asuntoon muuttaminen ja sen ohessa vuorotyön kanssa eläminen yhdistettynä tähän perheenlisäykseen on lopettanut kaiken ajatuksen kulun ja tehnyt minulle henkisen umpisolmun. Päätä ei nykyään tarvitse käyttää muuhun, kuin syömiseen. Ei edes töissä. Epäilemättä, minun järjenjuoksuni on tunnetusti ollut yleensä paikoin verkkaista, mutta silti jotain pientä piristystä tuntuisi sielunelämäni ja päänuppi nyt kaipaavan kipeästi. Mitä? Sitä en osaa valitettavasti sanoa, kun ei ole oikein ollut aikaa sitä ajatellakkaan. Toisaalta tarvitseeko sitä aikaa muuhun, kuin tähän arjen rutiinien pyöritykseen? Ilmeisesti ei.
On tämä minun elämä taas niin kovin vaikeaa. Minä se saatana valitan, vaikkei edes ole valittamisen aihetta...Vittu joo!
Jalometallissa pieni aikataulu muutos. Eli Catamenia ja Pantheon I vaihtavat päiviä, ilmeisesti jonkun kuoppajaisten takia. Aivan sama. ...Niin, ja ennen Satyriconin keikkaa muuten paljastetaan ensi vuoden pääesiintyjä, joten ollaanpa kuulolla siellä.
Tässäpä sitä Satyriconia sitten ihmeteltäväksi.
torstaina, elokuuta 07, 2008
keskiviikkona, elokuuta 06, 2008
Jalometalli 2008 aikataulu
Tässäpä olisi aikataulua, mikäli kiinnostaa. Suhteellisen järkeviltähän nuo vaikuttaa. Mayhem ja Possessed ovat tosin vaihtaneet soittopäiviä, mikä hieman ihmetyttää, kun Sadistik Intent ja Possessed ovat tismalleen sama orkesteri. Ainoa Possessedin "oikea" jäsenhän on pyörätuolissa lauteille päräyttävä laulaja. Samapa tuo vittu minulle on, ihmettelenpä vain kuinka bändillä noinkin tiiviillä tahdilla kunto kestää.
Eipä tuonne perjantaina mitään tulenpalavaa kiirettä tuntuisi olevan. Legendaarisen Prestigen jos ehtisi nähdä. Suomalaisen "rässin" kulmakiviä 80-luvulta.
Näkyisi niin, että lauantai on se raskaampi tarjonnaltaan. Eli Doomit ja suurin osa Black bändeistä on sijoitettu lauantaille. Missähän välissä sitä ehtii taas kaljoitella? Vastaus: Joka välissä. Nimittäin jos vanhat merkit paikkansa pitää, ei varmaankaan Satyriconin lisäksi tule muita bändejä nähtyä. Mutta koetetaan nyt oikeasti ryhdistäytyä tämän asian tiimoilta ja katsella niitä bändejäkin. Siitähän sitä eurot jonoon on laittanut.
PERJANTAI 15.8
Klo 16.30 - 17.10 (40min) MASTERSTROKE (Ulkolava)
Klo 17.10 - 17.50 (40min) ADASTRA (Sisälava)
Klo 17.50 - 18.35 (45min) PRESTIGE (Ulkolava)
Klo 18.35 - 19.20 (45min) CATAMENIA (Sisälava)
Klo 19.20 - 20.10 (50min) SADISTIK INTENT (Ulkolava)
Klo 20.10 - 21.00 (50min) MORTAL SIN (Sisälava)
Klo 21.00 - 22.00 (60min) POSSESSED (Ulkolava)
Klo 22.00 - 23.00 (60min) BLITZKRIEG (Sisälava)
Klo 23.00 - 00.30 (90min) OVERKILL (Ulkolava)
Klo 00.30 - 01.30 (60min) TURISAS (Sisälava)
LAUANTAI 16.8
Klo 14.30 - 15.10 (40min) FALL OF THE IDOLS (Sisälava)
Klo 15.10 - 15.50 (40min) HEAVY METAL PERSE (Ulkolava)
Klo 15.50 - 16.30 (40min) PANTHEON I (Sisälava)
Klo 16.30 - 17.10 (40min) KALMAH (Ulkolava)
Klo 17.10 - 17.50 (40min) DESASTER (Sisälava)
Klo 17.50 - 18.35 (45min) EVOCATION (Ulkolava)
Klo 18.35 - 19.20 (45min) BARATHRUM (Sisälava)
Klo 19.20 - 20.10 (50min) SOTAJUMALA (Ulkolava)
Klo 20.10 - 21.00 (50min) ASTRAL DOORS (Sisälava)
Klo 21.00 - 22.00 (60min) MAYHEM (Ulkolava)
Klo 22.00 - 23.00 (60min) TROUBLE (Sisälava)
Klo 23.00 - 00.30 (90min) SATYRICON (Ulkolava)
Klo 00.30 - 01.30 (60min) KYPCK (Sisälava)
Eipä tuonne perjantaina mitään tulenpalavaa kiirettä tuntuisi olevan. Legendaarisen Prestigen jos ehtisi nähdä. Suomalaisen "rässin" kulmakiviä 80-luvulta.
Näkyisi niin, että lauantai on se raskaampi tarjonnaltaan. Eli Doomit ja suurin osa Black bändeistä on sijoitettu lauantaille. Missähän välissä sitä ehtii taas kaljoitella? Vastaus: Joka välissä. Nimittäin jos vanhat merkit paikkansa pitää, ei varmaankaan Satyriconin lisäksi tule muita bändejä nähtyä. Mutta koetetaan nyt oikeasti ryhdistäytyä tämän asian tiimoilta ja katsella niitä bändejäkin. Siitähän sitä eurot jonoon on laittanut.
PERJANTAI 15.8
Klo 16.30 - 17.10 (40min) MASTERSTROKE (Ulkolava)
Klo 17.10 - 17.50 (40min) ADASTRA (Sisälava)
Klo 17.50 - 18.35 (45min) PRESTIGE (Ulkolava)
Klo 18.35 - 19.20 (45min) CATAMENIA (Sisälava)
Klo 19.20 - 20.10 (50min) SADISTIK INTENT (Ulkolava)
Klo 20.10 - 21.00 (50min) MORTAL SIN (Sisälava)
Klo 21.00 - 22.00 (60min) POSSESSED (Ulkolava)
Klo 22.00 - 23.00 (60min) BLITZKRIEG (Sisälava)
Klo 23.00 - 00.30 (90min) OVERKILL (Ulkolava)
Klo 00.30 - 01.30 (60min) TURISAS (Sisälava)
LAUANTAI 16.8
Klo 14.30 - 15.10 (40min) FALL OF THE IDOLS (Sisälava)
Klo 15.10 - 15.50 (40min) HEAVY METAL PERSE (Ulkolava)
Klo 15.50 - 16.30 (40min) PANTHEON I (Sisälava)
Klo 16.30 - 17.10 (40min) KALMAH (Ulkolava)
Klo 17.10 - 17.50 (40min) DESASTER (Sisälava)
Klo 17.50 - 18.35 (45min) EVOCATION (Ulkolava)
Klo 18.35 - 19.20 (45min) BARATHRUM (Sisälava)
Klo 19.20 - 20.10 (50min) SOTAJUMALA (Ulkolava)
Klo 20.10 - 21.00 (50min) ASTRAL DOORS (Sisälava)
Klo 21.00 - 22.00 (60min) MAYHEM (Ulkolava)
Klo 22.00 - 23.00 (60min) TROUBLE (Sisälava)
Klo 23.00 - 00.30 (90min) SATYRICON (Ulkolava)
Klo 00.30 - 01.30 (60min) KYPCK (Sisälava)
tiistaina, elokuuta 05, 2008
Savun hälvettyä
Hiljaa hyvä tulee. Vai miten tuo typerältä kuullostava sananparsi taas menikään? Eli alkaa pahin kaaos olla poissa. Toisinsanoin se kaaos on nyt siirretty kellariin ja muovipusseissa vaatekomeroon. Poissa silmistä, poissa mielestä. Muutama reikä tosin pitäisi vielä porata ja muutama lamppu myös asentaa. Ääähh! Nuo saavat kyllä minun puolestani odottaa viikonloppua, ajattelin nimittäin syljeskellä kattoonkin pari päivää ennen töiden alkamista. Sitä kun en ole vielä ehtinyt tässä torpassa paljoa harjoittaa. Taitaa kuitenkin jäädä haaveeksi tämä touhu.
Tuntuu muuten taas siltä, että aika on saanut uudet tuulet siipiensä alle. Sellaista vauhtia ovat taas viikot vierineet ja allakan mukaan olisi jo elokuu. Toki viime päivät ehkä nyt vielä ymmärtää. Tämä muutto ja ja uusi perheenjäsen vievät aikansa, mutta mihin vittuun joutui kesä? Oliko sitä edes? Olihan se...kolea ja märkä! Kuulemma.
Kesästä tuli mieleen, kuinka ollakkaan terassi. Uskokaa huviksenne, että en ole käynyt terassilla lipittämässä viinaa koko kesänä. Vappua lukuunottamatta. Mitä minulle on tapahtumassa? Onko minuun pesiytymässä huomaamattani raittiuden syntinen siemen? Korjataan tämä epäkohta reilun puolentoista viikon kuluttua Oulussa Jalometallissa. Jospa se siellä elämä palautuisi taas raiteilleen.
Pitänee alkaa taas "jollekkin". Muutoin kirjoitan näistä muuuttokivuista vielä 20 vuoden kuluttuakin.
PS. Jos joku nyt sattuisi muuttamaan ja näkee minut siellä tavaroita kantamassa, kannattaa nipistää itseä ja lujaa. Näette nimittäin unta. En aioa muuttaa ketään, varsinkaan itseäni. Ainakaan seuraavaan 10 vuoteen.
Joten älkää edes suunnitelko muuttoa. Älkää ainakaan minun varaan laskeko!
Tuntuu muuten taas siltä, että aika on saanut uudet tuulet siipiensä alle. Sellaista vauhtia ovat taas viikot vierineet ja allakan mukaan olisi jo elokuu. Toki viime päivät ehkä nyt vielä ymmärtää. Tämä muutto ja ja uusi perheenjäsen vievät aikansa, mutta mihin vittuun joutui kesä? Oliko sitä edes? Olihan se...kolea ja märkä! Kuulemma.
Kesästä tuli mieleen, kuinka ollakkaan terassi. Uskokaa huviksenne, että en ole käynyt terassilla lipittämässä viinaa koko kesänä. Vappua lukuunottamatta. Mitä minulle on tapahtumassa? Onko minuun pesiytymässä huomaamattani raittiuden syntinen siemen? Korjataan tämä epäkohta reilun puolentoista viikon kuluttua Oulussa Jalometallissa. Jospa se siellä elämä palautuisi taas raiteilleen.
Pitänee alkaa taas "jollekkin". Muutoin kirjoitan näistä muuuttokivuista vielä 20 vuoden kuluttuakin.
PS. Jos joku nyt sattuisi muuttamaan ja näkee minut siellä tavaroita kantamassa, kannattaa nipistää itseä ja lujaa. Näette nimittäin unta. En aioa muuttaa ketään, varsinkaan itseäni. Ainakaan seuraavaan 10 vuoteen.
Joten älkää edes suunnitelko muuttoa. Älkää ainakaan minun varaan laskeko!
maanantaina, elokuuta 04, 2008
Lista
Viimeviikon pyöritykset
1. EVOCATION 28
2. FALL OF THE IDOLS 21
3. BURIAL HORDES 10
4. ARCKANUM 9
5. MORD 8
6. SOLSTAFIR 6
7. WOODS OF INFINITY 5
8. OVERKILL 4
9. DEATH 3
10.AIRDASH 3
1. EVOCATION 28
2. FALL OF THE IDOLS 21
3. BURIAL HORDES 10
4. ARCKANUM 9
5. MORD 8
6. SOLSTAFIR 6
7. WOODS OF INFINITY 5
8. OVERKILL 4
9. DEATH 3
10.AIRDASH 3
sunnuntaina, elokuuta 03, 2008
perjantaina, elokuuta 01, 2008
Ordo ad chao - Järjestys kaaokseen
Muutto alkaa olla ohi. Kiitos määrittelemättömän luojan! Tämän tavararöykkiön keskeltä ilmoitan arvon lukijat että, muuttohan oli juuri sitä mitä minä sen odotinkin olevan. Perkeellistä kaaosta, häseltämistä, verta ja hikeä. Kyyneliä unohtamatta. Mikä saatana siinä on, kun muuttaa, mollottaa aurinko täydeltä taivaalta ja kuumuus on helvetillinen? I want answers!!!
Vaikka itse muutto on takanapäin on työtä vielä jäljellä. Pieneen näpertämiseen tuhrautuu aina aikaa. Vituttaa ja väsyttää jo koko touhu. Ja veikkaanpa ennen kuin kaikki tavara löytää paikkansa, on elokuu jo pitkällä. On nimitäin tuota materiaalia jokapaikassa ja näyttäisi vahvasti myös siltä, että säilytystilaa tuntuisi olevan kuitenkin vähempi vaikka asunto on isompi. Järjenvastaista eikö?
Yksi asia kaivertaa aivojani. Miksi vitussa vain yhdessä huoneessa on antennin pistoke? Kuinka olisikaan maireaa laittaa tilavaan makuuhuoneeseen kotiteatteri ja taulutelevisio. Seinä tuntuu ihan huutavan sitä. Mitään johtoja kun en ala vetämään ympäri asuntoa. Vaihtoehtona porata reikä seinää jaa isännöitsijä pitää minusta entistä enemmän. Muutoinkin homogeenit tuntuvat tiukentavan ottettaan minussa tällä hetkellä. Jonkinlainen sisustajan liekki roihuaa nimittäin sisälläni, mutta avokkaan kanssa yhteiseen näkemykseen ei tunnuta pääsevän. Eli se siitä, ja vettä niihin liekkeihin. Vittuun feng sui energiat vai mitä ne oli?!?
Asunnon vaihdon myötä tuntuu myös siltä, että nyt voisi kääntää elämässä uuden lehden. En vielä tiedä minkälaisen, mutta tuntuu, että jokin voisi alkaa alusta. Piristävä vaikutus tässäkin loppupeleissä piilee, vaikka stressi vääntääkin siltaan ja väsy painaa järkeä. Yövuorot ja muuttaminen = erittäin ikävä yhdistelmä. Kolmen päivän aikana unta noin 8 tuntia. Voimat tässä loppuu, jos ei pumppu ehdi ensin. No, ensi yö vielä hikoillaan Stora Enson palveluksessa ja sitten huilataan muutama päivä. Huoh! Voin jo maistaa kylmän oluen huulillani
...ja niin! Uudelle tulokkaalle kuuluu hyvää. Se tekee juuri sitä mitä minäkin haluaisin tehdä. Syö ja nukkuu.
Vaikka itse muutto on takanapäin on työtä vielä jäljellä. Pieneen näpertämiseen tuhrautuu aina aikaa. Vituttaa ja väsyttää jo koko touhu. Ja veikkaanpa ennen kuin kaikki tavara löytää paikkansa, on elokuu jo pitkällä. On nimitäin tuota materiaalia jokapaikassa ja näyttäisi vahvasti myös siltä, että säilytystilaa tuntuisi olevan kuitenkin vähempi vaikka asunto on isompi. Järjenvastaista eikö?
Yksi asia kaivertaa aivojani. Miksi vitussa vain yhdessä huoneessa on antennin pistoke? Kuinka olisikaan maireaa laittaa tilavaan makuuhuoneeseen kotiteatteri ja taulutelevisio. Seinä tuntuu ihan huutavan sitä. Mitään johtoja kun en ala vetämään ympäri asuntoa. Vaihtoehtona porata reikä seinää jaa isännöitsijä pitää minusta entistä enemmän. Muutoinkin homogeenit tuntuvat tiukentavan ottettaan minussa tällä hetkellä. Jonkinlainen sisustajan liekki roihuaa nimittäin sisälläni, mutta avokkaan kanssa yhteiseen näkemykseen ei tunnuta pääsevän. Eli se siitä, ja vettä niihin liekkeihin. Vittuun feng sui energiat vai mitä ne oli?!?
Asunnon vaihdon myötä tuntuu myös siltä, että nyt voisi kääntää elämässä uuden lehden. En vielä tiedä minkälaisen, mutta tuntuu, että jokin voisi alkaa alusta. Piristävä vaikutus tässäkin loppupeleissä piilee, vaikka stressi vääntääkin siltaan ja väsy painaa järkeä. Yövuorot ja muuttaminen = erittäin ikävä yhdistelmä. Kolmen päivän aikana unta noin 8 tuntia. Voimat tässä loppuu, jos ei pumppu ehdi ensin. No, ensi yö vielä hikoillaan Stora Enson palveluksessa ja sitten huilataan muutama päivä. Huoh! Voin jo maistaa kylmän oluen huulillani
...ja niin! Uudelle tulokkaalle kuuluu hyvää. Se tekee juuri sitä mitä minäkin haluaisin tehdä. Syö ja nukkuu.
sunnuntaina, heinäkuuta 27, 2008
Muuttohelvetti
Muuttaminen se on mukavaa. En ehkä tiedä mitään mukavampaa enkä stressaavampaa. Sitä en vain tajua, että mistä tuota kaikenmaailman tavaraa ja tyhjänpäiväistä rojua onkaan ajanmyötä taas kertynyt. Huonekaluja ei niinkään...mutta tuota saatanan rojua!!! Järkeni antaa jälleen lähdön merkkejä. Ovi on näet jo valmiiksi raollaan.
Keskiviikkona olisi sitten se varsinainen rumba. Eli viedään nuo isoimmat. Eli pakettiautolliset ja peräkärrylliset, tervetuloa sankoin joukoin mukaan. Ilman teitä tämä ei onnistu.
Kirjoitellaan vaikka ensiviikonlopulla, jos tämä kaaos olisi sitten jo takanapäin.
Keskiviikkona olisi sitten se varsinainen rumba. Eli viedään nuo isoimmat. Eli pakettiautolliset ja peräkärrylliset, tervetuloa sankoin joukoin mukaan. Ilman teitä tämä ei onnistu.
Kirjoitellaan vaikka ensiviikonlopulla, jos tämä kaaos olisi sitten jo takanapäin.
keskiviikkona, heinäkuuta 23, 2008
Tapahtui 21.7 2008 Klo: 18.06
Ukkonen koetteli koko Kemiä toissapäivänä, puhumattakaan sitä seuranutta vesisadetta. Sillä samalla hetkellä syntyi maailmaan pieni (3.6Kg 49,5cm) tyttölapsi. Hänen nimeä en vielä tiedä, mutta aina luonnonvoimiin uskoneena ja niitä kunnioitavana ihmisenä, hän tulee olemaan minulle aina ukkosenjumalan tytär. Uskomatonta. Thor's hammer strikes!!!
Saattaa kuullostaa paisuteltulta hehkutukselta ja ylpeän isän "meidäntyttökuntuli" puheelta, mutta todellakin hän päätti ainakin ilmoittaa tulostaan. Voiko sitä nyt ilman ukkosta ja salamointia tähän maailmaan putkahtaakkaan? Niin sitä pitää! Tässä saattaa tietenkin piillä myös pieni haittavaikutus. Sehän saattaa olla itse piru perkele, jos luonnonlakeja on vähänkään uskominen. Eli nyt pyhät eläimet ja muu oheistoiminta vakan alle ja joutuin. Hänen pimeytensä Keisarinna on nimittäin nyt noussut maan kamaralle.
Hattua täytyy nostaa akan ketaleelle. En minä ainakaan vapaaehtoisesti työntäisi melonia omenan kokoisesta ukosta ilman mitään puudutusta ja kivun lievitystä. Hurjan näköistä toimintaa semmoinen.
Kieltämäti, rumahan se oli =). Hiukan etäisesti ihmistä muistuttava eliö. Terve kuitenkin, eikö onnekseen muistuttanut isäänsä, eikä edes Äitiään. Eiköhän se siitä, kun pahin turvotus laskee. Kiukkuinenhan tuo meinasi olla ja järjetöntä äläkkää piti. Kyllähän maailmaan tietenkin meteliä mahtuu.
Tunnetasolla ei henkilökohtaisesti ei ole havaittavissa mitään mullistavaa. Ehkä siihen ajatukseen ehti jotenkin jo orjentautua näinä viimeisinä kuukausina. Tiedä sitten.
Jospa ne huomenna sieltä kotiutuisi ja pääsisi vaikka nauttimaan pari olutta. Vai jääköhän vain haavekuvaksi? Alkaa nimittäin olla tuo akkavalta tämän asunnon neliöissä pikapuolin. Ilmeisen jämeränä tässä on nyt oltava ainoana miehenä.
Saattaa kuullostaa paisuteltulta hehkutukselta ja ylpeän isän "meidäntyttökuntuli" puheelta, mutta todellakin hän päätti ainakin ilmoittaa tulostaan. Voiko sitä nyt ilman ukkosta ja salamointia tähän maailmaan putkahtaakkaan? Niin sitä pitää! Tässä saattaa tietenkin piillä myös pieni haittavaikutus. Sehän saattaa olla itse piru perkele, jos luonnonlakeja on vähänkään uskominen. Eli nyt pyhät eläimet ja muu oheistoiminta vakan alle ja joutuin. Hänen pimeytensä Keisarinna on nimittäin nyt noussut maan kamaralle.
Hattua täytyy nostaa akan ketaleelle. En minä ainakaan vapaaehtoisesti työntäisi melonia omenan kokoisesta ukosta ilman mitään puudutusta ja kivun lievitystä. Hurjan näköistä toimintaa semmoinen.
Kieltämäti, rumahan se oli =). Hiukan etäisesti ihmistä muistuttava eliö. Terve kuitenkin, eikö onnekseen muistuttanut isäänsä, eikä edes Äitiään. Eiköhän se siitä, kun pahin turvotus laskee. Kiukkuinenhan tuo meinasi olla ja järjetöntä äläkkää piti. Kyllähän maailmaan tietenkin meteliä mahtuu.
Tunnetasolla ei henkilökohtaisesti ei ole havaittavissa mitään mullistavaa. Ehkä siihen ajatukseen ehti jotenkin jo orjentautua näinä viimeisinä kuukausina. Tiedä sitten.
Jospa ne huomenna sieltä kotiutuisi ja pääsisi vaikka nauttimaan pari olutta. Vai jääköhän vain haavekuvaksi? Alkaa nimittäin olla tuo akkavalta tämän asunnon neliöissä pikapuolin. Ilmeisen jämeränä tässä on nyt oltava ainoana miehenä.
maanantaina, heinäkuuta 21, 2008
Kaikkialla pelkkää odottelua
Tämä alkaa jo tuntua korvien välimaastossa. Tämä odottelu nimittäin. Ensin odotellaan 9 kuukautta ja nyt on odoteltu 12 päivää jo siitä yli. Tilanne on nyt ehkä jo loppusuoralla, kun synnytys käynnistetään näillä hetkillä. Eli nyt sitten odotellaan puhelinsoittoa milloin tilanne olisi kypsä ja uusi tulokas saataisiin puristettua tähän pahaan maailmaan. Eipä ole uudella elämällä häävi alku. Maanantai päivän lapsi. Ja vielä näin harmaa ja sateinen.
Tilannetta ei helpottanut myöskään se, että sähkökatkoksen johdosta ollaan töissäkin vain istuttu ja ihmetelty kavalaa maailmaa. Sielläkään ei siis saa muutakuin odottaa. Aika liitää kuin siivillä.
Eiköhän tämä tilanne tästä vuorokauden aikana jo laukea. Muuten laukeaa pää. Enkä puhu nyt munanpäästä. Se ei laukea enää koskaan, jos akka on ns.härillään. Minä ja apteekki saavat pitää siitä huolen. Kiitos!
Laitan Burzumin Dunkelheitin soimaan. Siinä saa kulutettua reilun seitsämän minuuttia. Pieni aika ihmiskunnalle, iso minulle.
Tilannetta ei helpottanut myöskään se, että sähkökatkoksen johdosta ollaan töissäkin vain istuttu ja ihmetelty kavalaa maailmaa. Sielläkään ei siis saa muutakuin odottaa. Aika liitää kuin siivillä.
Eiköhän tämä tilanne tästä vuorokauden aikana jo laukea. Muuten laukeaa pää. Enkä puhu nyt munanpäästä. Se ei laukea enää koskaan, jos akka on ns.härillään. Minä ja apteekki saavat pitää siitä huolen. Kiitos!
Laitan Burzumin Dunkelheitin soimaan. Siinä saa kulutettua reilun seitsämän minuuttia. Pieni aika ihmiskunnalle, iso minulle.
perjantaina, heinäkuuta 18, 2008
Muutoksia tiedossa
Perheen jäseniä on edelleen minun lisäkseni vain yksi kokonainen ja yksi puolikasnainen (olipas hassunhauska sanaleikki. Ampukaa minut tuosta hyvästä). Eli muutoksia ei sen suhteen ole. Mutta muita muutoksia sitten onkin tiedossa. Tosin vain asunnon suhteen, mutta siinäpä sitä jo onkin tapahtumia tälle kuukaudelle.
Muuttaminen on muuten perseintä touhua mitä tiedän. Ei auta itku. Tämä luukku käy auttamattomasti liian pieneksi, varsinkin uuden tulokkaan myötä. Eli yksi lisähuone on jo välttämättömyys.
Asunto itsessään ei ole häävi. Voiko siitä nyt paljoa odottaa, jos se on tuossa parveketta vastapäätä. Eli samalle paskapuljulle menee hikipäässä kovalla työllä ansaitut vuokrarahat.
Toki jokin taas vituttaakin. Näin tilipäivänä varsinkin. Mikä vittu siinä on, kun tuo numeroita täynnä oleva paperipino ei vaan ota madaltuakseen? Voi tietenkin olla, että takuuvuokra ja ennakkoon juotu juhannustili söi hieman likviditeettiäni. Se oli tiedossa. Ärsyttää vain maksaa saatana vuokra kahteen otteeseen samalle kuulle. Eli pitkästi toisella tuhannella oleva aukko tuli pankkitilille. Eli se siitä juhannuksesta. Vitun takuuvuokrat saatana!!!
Turhauttaa käydä töissä, koska mitään ei jää lapaan. Känsiä lukuunottamatta. Huomenna alkaisi taas iki-ihanat aamuvuorot. Puuuh!
...Ja HUOMIO kaikki ystäväksi kutsutut. Pitäkää puhelimet kiinni kuun lopussa ja hommatkaa pahaksi äitinyt selkäkipu tai muu vastaava. Miksikö? No ihan vain sen takia, että ei tarvitse vahingossakaan auttaa muuton kanssa. Sovittu?
Muuttaminen on muuten perseintä touhua mitä tiedän. Ei auta itku. Tämä luukku käy auttamattomasti liian pieneksi, varsinkin uuden tulokkaan myötä. Eli yksi lisähuone on jo välttämättömyys.
Asunto itsessään ei ole häävi. Voiko siitä nyt paljoa odottaa, jos se on tuossa parveketta vastapäätä. Eli samalle paskapuljulle menee hikipäässä kovalla työllä ansaitut vuokrarahat.
Toki jokin taas vituttaakin. Näin tilipäivänä varsinkin. Mikä vittu siinä on, kun tuo numeroita täynnä oleva paperipino ei vaan ota madaltuakseen? Voi tietenkin olla, että takuuvuokra ja ennakkoon juotu juhannustili söi hieman likviditeettiäni. Se oli tiedossa. Ärsyttää vain maksaa saatana vuokra kahteen otteeseen samalle kuulle. Eli pitkästi toisella tuhannella oleva aukko tuli pankkitilille. Eli se siitä juhannuksesta. Vitun takuuvuokrat saatana!!!
Turhauttaa käydä töissä, koska mitään ei jää lapaan. Känsiä lukuunottamatta. Huomenna alkaisi taas iki-ihanat aamuvuorot. Puuuh!
...Ja HUOMIO kaikki ystäväksi kutsutut. Pitäkää puhelimet kiinni kuun lopussa ja hommatkaa pahaksi äitinyt selkäkipu tai muu vastaava. Miksikö? No ihan vain sen takia, että ei tarvitse vahingossakaan auttaa muuton kanssa. Sovittu?
keskiviikkona, heinäkuuta 16, 2008
Lista
1. KRISTALLNACHT 26
2. DROWNING THE LIGHT 20
3. KORGONTHURUS 17
4. BLACK DEATH RITUAL 15
4. SAMAEL 15
6. HORNA 12
7. MOONBLOOD 11
8. GRAVELAND 10
9. VERGE 9
9. BAAL GADRIAL 10
...Tämmöstä paskaa viimeviikolla. Ettäs tiedätte!
2. DROWNING THE LIGHT 20
3. KORGONTHURUS 17
4. BLACK DEATH RITUAL 15
4. SAMAEL 15
6. HORNA 12
7. MOONBLOOD 11
8. GRAVELAND 10
9. VERGE 9
9. BAAL GADRIAL 10
...Tämmöstä paskaa viimeviikolla. Ettäs tiedätte!
tiistaina, heinäkuuta 15, 2008
Olisiko kellään...
...lainata ulosvetäjää? Isoa sellaista. Meinaan, että se voisi kohta olla paras ratkaisu tähän dilemmaan. Vai onko parempia vaihtoehtoja? Rupeaa meinaan jo kyllästyttämään tämä odottelu. Ei sillä, mutta neljän seinän sisällä olo ja tämä päivystäminen tuntuu nyt jo siltä, että nuo seinät alkavat kaatuilla päälle. Tarvitsen vapaata tilaa ajatuksilleni!!!
Kohtalohan tietenkin on se, että kun pääsen tänään yöksi työmaalle, tulee lähtö samantien takaisin. Lapsethan syntyy jostain syystä aina yöllä. Saatana! Hommaa siinä nyt sitten lapsenkaitsija keskellä yötä ja ajata se taksilla toiselta puolelta Kemiä siinä samalla, kun suoriudut itse töistä kotiin. Ja pitäisihän tietenkin suihkussakin ehtiä jossain raossa käydä.
Kylläpä on taas pienet asiat minulle vaikeita, mutta taas helpotti tämä pienikin avautuminen. Tämä blogi alkaa siis saada terapeuttisen vaikutuksensa takaisin. Pitkään on oltukkin hakoteillä. Hyvä näin!
HYVÄSTI!
Kohtalohan tietenkin on se, että kun pääsen tänään yöksi työmaalle, tulee lähtö samantien takaisin. Lapsethan syntyy jostain syystä aina yöllä. Saatana! Hommaa siinä nyt sitten lapsenkaitsija keskellä yötä ja ajata se taksilla toiselta puolelta Kemiä siinä samalla, kun suoriudut itse töistä kotiin. Ja pitäisihän tietenkin suihkussakin ehtiä jossain raossa käydä.
Kylläpä on taas pienet asiat minulle vaikeita, mutta taas helpotti tämä pienikin avautuminen. Tämä blogi alkaa siis saada terapeuttisen vaikutuksensa takaisin. Pitkään on oltukkin hakoteillä. Hyvä näin!
HYVÄSTI!
maanantaina, heinäkuuta 14, 2008
Still waiting!!
Mitään merkittävää ei ole yksinkertaisesti tapahtunut. Ei niin yhtään mitään. Olemme edelleen vain kolmihenkinen köyhä perhe. Kyllä minä sitten ilmoitan teille jos jaksan. Ja mikäli mitään ilmoittamisen arvoista yleensä on. Luonnollisia tapahtumiahan nämä vain ovat. Maailmaan syntyy lapsia joka sekuntti. Eikö ole kummallista?
Minulla on silti vahva epäily siitä, että jos ja kun jotain tapahtuu, niin se tapahtuu nopeasti. Isän vaistoni vain jotenkin kertoo minulle sen. Eli katsellaan...tai katselkaa vaikka tämä video. Hyvä biisi, vaikkei sitä vitun hevinlänkytystä nyt olekkaan.
Turbonegro: Fuck the World
Minulla on silti vahva epäily siitä, että jos ja kun jotain tapahtuu, niin se tapahtuu nopeasti. Isän vaistoni vain jotenkin kertoo minulle sen. Eli katsellaan...tai katselkaa vaikka tämä video. Hyvä biisi, vaikkei sitä vitun hevinlänkytystä nyt olekkaan.
Turbonegro: Fuck the World
perjantaina, heinäkuuta 11, 2008
Tuska 2008 loppuanalyysi
Niin se vaan Tuska 2008 on elettyä elämää. Eli on aika sulkea tämäkin reissu muistojen lahoon aittaan. Täytyy näin jälkeenpäin sanoa, että hauskaakin oli, lukuunottamatta välillistä väsynyttä humalaa yms. Paremmissakin bileissä on oltu, mutta toki myös paljon paljon huonommissakin. Jotain pitkätukkia siellä tuntui pyörivän paljolti. Mistä lie johtui?
Heti alkuun todettakoon, että porukka (jota oli liikaa) oli varsin leppoisan lupsakkaa ja järjestyshäiriöt loistivat poissaolollaan. Ainakaan minun silmiini ei yhtään tappelua sattunut, eikä kyllä korviinkaan kantautunut muiltakaan mitään erityistä. Lukuunottamatta tietenkään muutamaa viinan väsyttämää metallin ystävää, jotka halailivat autuaan uupuneina Äiti maata, mutta sehän taitaa vain kuulua asiaan.
Tulipa siellä muuten ystävystyttyä jopa Ruotsalaisten kanssa. En vaan kirveelläkään saa isoon päähäni mistä orkesterista kyseiset pelimannet olivat poissa, mutta näin se kuulkaa musiikki yhdistää kansakuntia ja jopa verivihollisia. Naapurivihakin muuttuu suorastaan veljesrakkaudeksi hyvän musiikin ja (kalliin) keskioluen seurassa. Jalometallissa nähdään Svedu-pellet, mutta EI armaat naapurikansan veljeni, ette pyynnöstänne huolimatta yövy luonani.
Seuraavaksi jotain pysäytys kuvia ja pientä tarinointia heviurpojen kokoontumisajosta Helsingistä, Kaisaniemenpuistosta 2008. (Kiitokset kuvista Nimimerkki Korroosiolle ja Millalle).
PERJANTAI 27.6 2008
Aamulla muu retkikunta, eli Veljekset Mattila (Milla & Niina), Niinan vaimo Tomi (meniköhän tämä nyt oikein?!) ja Esa hyppäsivät aamulla junaan, kun minä sensijaan olin vielä tajukankaan baarissa. Eli nukuin vielä lapsen lailla kotona, olinhan ollut yön töissä. Muillehan en tästä pienestä matkustustavan muutoksesta ilmoitellut. Eli minä painelisin siivin sinisin edeltä...tai oikeastaan perästä. Tämä osoittautui halvemmaksi ja henkilökohtaisesti järkevämmäksi ratkaisuksi, ainakin näin jälkeenpäin ajateltuna. Onhan valtion rautateilla toki hauska matkustaa, ja juna tunnetusti jyskyttää vanhaa ystävää, mutta ei välttämättä yötä valvoneena. Ja sitä paitsi, ylimalkaiseksi viinan juonniksihan se olisi kuitenkin mennyt hetimiten, sen tietää perkele jo vanhasta muistista.
Jostain syystä minulla on joka kesä epämiellyttävä kunnia matkustaa Kemiläisen Sonata Arctica yhtyeen kanssa. Pelottavaa jo sinällänsä, mutta ei mitään verrattuna itse lentomatkaan, mikä muistutti enemmän viimeistä matkaa sinne jonnekkin. Ja voin sanoa, että ylhäällä se paikka ei ole. Eli ukkosen johdosta lento oli ensinnäkin jo tunnin myöhässä ja ukkosenjumala, Thorin heilutellessa vasaraansa Suomen suvessa, teki lentokonen senverran epämääräisiä liikeratoja lentokone, että naama menetti sen vähänkin värinsä. Todettakoon, että koskaan en ole lentokoneessa pelännyt, mutta nyt allelasku ei ollut kovinkaan kaukana. Ja voin kertoa, että koneen sisällä sen hetkisestä tunnelmasta ja metelistä päätellen en ollut ainoa matkustaja joka luuli viikatemiehen olevan liikkeellä. Sanotaan, että pelon voi haistaa. Lennon myöhästymisen johdosta tuli sitten missattua se Amon Amarth, mikä oli yksi syy lentää perille. Vituiksihan sekin meni. Kuinkas muutenkaan.
TÄSSÄ VAIHEESSA KAIKKI VIELÄ HYVIN...JOSSAINPÄIN SUOMEA
Itse menopaikalle päästyä, ensimmäinen havainto oli mukavan mittainen jono. Siis vielä klo 17.00 aikaan. No, eipä meidän tarvinnut moiseen operaatioon ryhtyä. Sitä paitsi siinä olisi voinut jano yllättää. Kuulopuheiden ja valokuvan perusteella jono olisi perjantaina ollut jopa 1km pitkä. Pahimmillaan jotkut olivat pönöttäneet jonossa 3 tuntia. Hyvä hyvä! Toimintaa sujuvimmasta päästä sanoisin. Olisikohan aiheellista laittaa useampi sisäänkäynti jatkossa? Ainakin se voisi jouduttaa toimintaa.
KUVIA JONON PÄÄSTÄ (lauantai)
PERJANTAIN JONO. KUVA ON MUUTEN RAUTATIEASEMAN TORILTA.
Itse paikanpäällä jo hyvän aikaa ennen Carcassin vetoa alkoi otsassa tuntua outoa tykytystä. Siihen oli kasvamassa orastava vitutuksesta johtuva kikkeli. Paikka oli nimittäin suhteellisen täynnä tummiin pukeutunutta väkeä. Näköetäisyydellä pääsy, tai edes mikserikopin läheisyyteen olisi vaatinut isoja lihaksia. Näinollen Carcass jäi suurimmaksi osaksi kuuntelu asteelle. Mutta mikäpä se siinä, ensi kerralla puujalat ja kiikarit retkivarustukseen.
Itse Carcass oli varmaan festareiden parasta antia. Ei muuta kuin kyrpä otsassa anniskelualueelle. Siellä odotti seuraava varsin "positiivinen" yllätys. Olut 7€ tuoppi!!! What the F...? Tilanteesta seurannutta järkytystä lievensi ehkä tuopin palautuksesta saatu pantti, eli 2€. Mutta 5€ festari oluesta on jo liikoja kiertelemättä perverssiä riistoa. Tai eihän se kallista ole, jos sitä rahalla saa, mutta joku roti se on ahneudellakin. Niin saatana!!!
CARCASS MINUN NÄKÖVINKKELISTÄ
CARCASS HIEMAN ZOOMATTUNA
Alkupamauksesta selvittyä fiilis alkoi kuitenkin hivenen nousta. Iltasella musisoivat vielä Entombed kakkoslavalla ja ensimmäisen illan pääesiintyjä Dimmu Borgir. Kakkoslavalle meno, tai edes lähimaastoon pääsy oli yllättäen täysin mahdotonta, ellei paikalla olisi ängännyt jo kuukausi ennen kyseistä esitystä. Taisipa tulla pienesti liioiteltua, mutta Entombedin setin alkaessa, päätin häviäjänä palata takaisin muiden janoisten oluen ystävien seuraan. Todettakaan tähän väliin, että bajamajoihin tarpeiden tekeminen on oma extreme lajinsa. En suosittele herkille enkä pikku sieluisille. Lievää oksennus refleksiä härnäävä laji on siis kyseessä. Yllättävänkin vähällä jonottamisella kuitenkin yleensä näistä pakollisista sessioista selvisi.
VARMAAN HYVÄKIN JUTTU MENOSSA
Ruotsalaiset vihaavat Norjalaisia. Tämä kävi ilmi, kun svedujen kanssa nautimme börstaa, elikkäs mölöä anniselualueella. Suhde on kuulemma vieläkin "läheisempi", kuin mitä Suomalaisten kanssa. Tiedä sitten, voi olla, että lievää pyllyb nuoleskelun makua oli havaittavissa, koska olihan minulla ns.kotikenttäetu. Jokatapauksessa tämä viikinkiä muistuttava Ruotsalais- veijari uhkasi vetää itsensä Aatamin asuun, jos Dimmu Borgirin solisti heittäisi keikan alkuun sanat "welcome to darkness". Kieltämättä se olisi ollut kornihkoa näin keskellä kesää ja auringon paistetta. Sitä ei minun harmikseni ja Ruotsalaisen onneksi kuultu, mutta kaikki klassikot sieltä tuli. Mourning Palacea unohtamatta. Hyvältähän se kuullosti perkele! Pakko myöntää. Loppuilta onkin hieman hämyistä muistin tehdessä kavalia temppujaan. Syy tähän, jää arvoitukseksi. Epäilen kuitenkin kuningas alkoholilla olleen osuutta asiaan. Asiaa tutkitaan.
DIMMU BORGIR
SHAGRATH FROM DIMMU BORGIR
LAUANTAI 28.6 2008
Aamulla peilistä katsoi vieras mies ja hotellihuoneen valtasi epämiellyttävä tuoksu. Peilistä tuijottava miestä ei parin oluen jälkeen nähty ja tuoksukin paljastui lopulta vain vanhan viinan ja perseen sekoitukselle. Visio päivästä alkoi muodostua. Aamukaljalle, syömään, viinakauppaan ja ihmettelemään Tuskan tämän päivän ilmapiiriä. Se oli paikalle päästyä varsin mukava Sotajumalan veivatessa suomi- döödsiä pikku lavalla. Ja hyvin veivasikin. Jos Sotajumala kuullostaa levyllä saatanan hyvältä, on porukka potenssiin 1000 livenä. Perkele, että toimi. Valitettavasti bändi oli "yllättäen" ehkä buukattu liian pienelle lavalle, joten kaukaa ihmettelyksi jäi tämäkin. Karvoja nostattava tunnelma jokatapauksessa. Ja kyllä Mynni on Mynni vaikka palavassa rasvassa paistaisi. Perkele! Lavakarismaa ei mieheltä puutu. Tämä pitää Elokuisessa Jalometallissa ehdottomasti nähdä. Suosittelen.
AAMUKALJOITTELUA TENNISPALATSIN EDESSÄ
MILLA JA ESA JULKIJUOPOTTELEE "ASSAN" PORTAILLA
Behemoth Puolasta oli seuraava akti päälavalla. Jostain syystä nyt ei niinkään menevä death metal saanut ainakaan minusta minkäänlaista otetta. Hyvänä taustameluna kaiken muun "oheistoiminnan" seassahan se meni. Conquer All:in kaltainen hitti ja loppuun encore vedetty Tubonegro cover I Got a Erection sai kuitenkin pientä hymyä yrmeään pärstääni ja hyväksyvää nyökytystä niskoihini. Ei tämän kaltainen musiikki oikein toimi päiväsaikaan. Hyvänä asiana oli, että olokin kääntyi pienen ja sopivan nousun puolelle. Se on aina mukavaa se.
SOTAJUMALA
YLLÄTTÄVÄN "VÄLJÄÄ" BEHEMOTHIN REUHATESSA
BEHEMOTH JA HILSELINKO
Tarkoituksena oli lauantai päivän ratoksi käydä tsekkaamassa Discardin rässäilyä, mutta jostain syystä aika riensi ohi ja tuli missattua sekin. Päälavall tällävälin kapusi joku vitun Fields of the Nephilim. Aivan käsittämätön veto järjestäjältä laittaa tällainen paskaporukka päälavalle. Suoraan sanottuna poppoon esiintyessä olisi eturiviin päässyt sukset jalassa. Luistelutyylillä luonnollisesti.
Voin rehellisesti sanoa, että sivistyksessäni on juuri tämän orkesterin kokoinen aukko, ja voin sanoa, että se aukko tuoksahtaa. Hyvä niin, sillä kaiken kukkuraksi se kuullosti juuri samalta miltä näytti. Eli asiaa mitenkään hienostelematta hirveältä kuralta.
Asia herätti pientä hilpeää keskustelua ja ihmetystä lähes joka paikassa, missä nyt asiasta puhuttiin. No, jokaiselle jotain, mutta tämä olisi kuulunut mielestäni kakkos- lavalle, jos edes sinne.
MILLA & ILME
MILLA, EPA JA ILME (jo se on perkele, kun ei voi olla valokuvissakaan kunnolla.)
Se kourallinen ihmisiä, jotka jaksoivat Fields of the Nephilimiä suhteellisen edessä seurata, oli todennäköisesti jo odottavissa tunnelmissa Saksan Trash-jyrä Kreatorin suhteen. Ei turhaan. Ei loistanut, eikä pettänyt, paitsi laulaja Millen ääni, joka keikan loppupuolella lievästi sanottuna antautui täysin. Kieltämättä Kippari Kallelta kuullostanut laulaja huvitti osaa, mutta keikka oli tästä pienestä episodista huolimatta vitun kova. Setti oli suurinpiirtein spiikkeineen päivineen sama, kuin viime vuonna Jalometallissa Oulussa. Mitäpä sitä nyt hyväksi havaittua kaavaa muuttamaan.
OLIKO HÄNKIN PAIKALLA?
Lauantain pääesiintyjäksi oli buukattu Morbid Angel. Rienaavaa toimintaa siis vielä tulossa, mutta minä yritin jälleen kakkoslavalle ihmettelemään "äijäheviksi" musiikkiaan tituleeraavaa Diabloa. Mitäköhän vittua sekin mahtaa olla? Anyway, ei tälläkään kertaa asiaa 50 metriä lähemmäksi kakkoslavan telttaa. Päälava kamaa yleisön määrästä päätellen, ja miksei noin muutenkin. Alkaahan Diablo olla yksi kotimaamme suosituimpia akteja. Mikäpä se siinä. Hyvin toimii itsellekkin aina joskus, tosin pienissä erissä nautittuna.
Leuka rinnassa vituksesta ajattelin tehdä itselleni palveluksen ja häipyä koko alueelta. Morbid Angel jäi siis näkemättä, mutta ei kieltämättä kuulu henkilökohtaisiin suosikkeihin, vaikka hetkensä on tälläkin orkesterilla. Hyvä oli kuulemma ollut, kuin myös pikkulavalla maalailevaa Irlantilaista black/folk-henkistä sekameteli soppaa tarjoillut Primordial. Eli se sitten siitä päivästä, mutta lauantaissa olikin sellaista välipäivän makua jo alunperinkin. Huomenna oli vielä jaksettava. Pakko.
KUULUIKO TÄMÄ "TENNILÄ" KENTIES KYPCK (Kursk) ORKESTERILLE?
ESA IHMETTELEE NAAPURIN "KALUSTOA" PISUAARILLA
KREATOR
SUNNUNTAI 29.6 2008
Jälleen harmaalta näyttävä aamu. Se johtui Tomin mukaan hotellin likaisista ikkunoista, mikä pitikin pienen tarkastelun jälkeen paikkansa. Aamupalalle ja jonnekkin oluelle. Hiphei ja taas mentiin. Reissun aikana tuli todettua, että allekirjoittaneen herkkä maha oli silkkaa rautaa. Siitä oiva osoitus oli Rossossa nautittu chili pizza. Loistavaa ja ei muuta kuin käkättimet kohti Kaisaniemen festivaali aluetta, jossa Korpiklaanin piti aloitella veivaamistaan. Sen humppaavan metallin mukana pitäisi hörähtää myös henkisestikkin käyntiin. Mutta eipä humpattu ei, mutta eipä nyt pettymyskään mitenkään järin suuri ollut. Korpiklaani siis oli paikalla, mutta Korpiklaanin soittovermeet olivat ilmeisesti vielä Belgiassa. Sillälailla, näin toimii ilmailualan ammattilaiset. Puolen tunnin varoitusajalla paikkalle hälytetty Before the Dawn murahteli viimeisiä sulosointuja, kun saavuimme pelipaikoille. Iltasella vielä Tyr, kikkeliheviä a'la Sonata Arctica ja Slayer. Nilekin olisi tarjolla, mutta heiluttelin jo valkoista lippua tuon kakkoslavan läheisyyteen pääsyn suhteen. Tunnelma oli varsin leppoisa ja hyvä humalatila valloillaan.
KUVA PÄÄPORTIN EDESTÄ SUNNUNTAILTA
EPA JA SE VÄLJÄHTYNEEMPI KOKIS. HYVÄÄ NÄYTTÄISI ILMEESTÄ PÄÄTELLEN OLEVAN. TOMI SENSIJAAN RAAPII PÄÄTÄ PELKÄSTÄ HÄMMENYKSESTÄ.
SEURAAVAA SUKUPOLVEA
Päälavalla aloitteli Killswitch Engage Amerikan yhdysvalloista. Olisivat jääneet sinne. Metalcoren ja ja pomppuhevin sekoitus näkyi kiinnostavan vain nuorempaa kuulijakuntaa. Potkuhousut ratkeilivat saumoistaan, kun yönmusta solisti huuteli pirpanat wall of deathin pariin. Boooriiing!!! Hoipuimme kohti paikkaa, jossa vain ammattilaiset ja janoiset viihtyivät. Tunnelma oli siellä yllättävänkin hilpeä, huolimatta jo parin viinanhöyryisen päivän. Johtunee Slayeristä. Itse asiassa näytti, että jengi oli keski-iältään tänään vanhempaa, mitä aikaisempina päivinä. Johtunee Slayeristä tämäkin. Mutta oman kaupungin vientivaltti, Sonata Arctica tiluttelisi seuraavana päälavalla. Itse asiassa olisin halunut nähdä Sonatan, mutta kuten arvata saattoi...kyllä! Kaljan kiskomiseksihän se meni. Hyvä niin...johtui muuten Slayeristä.
MIKÄHÄN TÄMÄKIN MAHTAA OLLA?
TYYNTÄ MYRSKYN EDELLÄ
Sonata oli yllättävän paska. Tai suoraan sanottuna Kakko oli paska. Solisti keskittyi näyttämään lähinnä idiootilta. Järkyttävissä releissä, kuin pikku pireissä hyppelevä Kakko sai minut tuntemaan lähinnä myötähäpeää. Eräs Oululainen oluen ystävä mainitsi vaatteiden olleen tällä kertaa inhillisemmät, mitä Sauna open airissa Tampereella paria viikkoa aikaisemmin. Mies oli kuulemma muistuttanut enemmän Narria, kuin metalli yhtyeen solistia. En tiedä, mutta jokin siinä Kakon esiintymisessä on tökkinyt aina. Vetoa en mene lyömään. mutta olin näkeväni Kakon silmien ympärillä kajaalia...
Juuri kun luulin olevani nähnyt kaiken, niin suuren maailman tyyliin rumpukapuloiden, pyyhkeiden yms. sälän heittely joukkokumarruksineen heitti vielä bensaa liekkeihin. Häpeälläni ei enää ollut mittasuhteita. Loppu vetona esitetty "Nukku Matti-laulu" oli kuin viimeinen kuolinisku. Piste. Annettaisiin nämä rituaalit pääesiintyjille. Jooko?
Ja minä vielä ylpeänä hehkutin olevani bändin kotikaupungista ja olevani ylpeä heidän saavutuksistaan. Henkisesti oli piesty olo siitä nolouden yliannostuksesta. Turpaani sietäisin saada. Saatana!
Ei siinä mitään. Soitto kyllä sujui Kemin miehillä varsin mallikkaasti. Keikka rutiini näkyy selvästi. Sääli, että noinkin hyvällä äänellä varustettu vokalisti, pilaa ainakin minun silmiini koko performanssin yleisellä habituksella ja lapsellisilla yleisön huudatuksilla yms. Hillitympikin tyyli menee. Säälittävä yli yrittäminen kun näkyy valitettavan kauas. Tai voi olla, että minä keskityn siihen huonoon esiintymistaitoon liikaa. Oli miten oli, nyt piti hiissata isot perseet kohti pikkulavaa ja sitä myöten odottelemaan illan ja ehkä koko festarin pääsesiintyjää. Fuckin' SLAYER!!
MR. KAKKO KESKITTYY NÄYTTÄMÄÄN IDIOOTILTA
MILLA, MINÄ JA HYVÄ YSTÄVÄNI OLUT
Tyr Färsaarilta oli positiivinen yllätys. Ääriä myöten täyteen ängetty ns. pikkulava todisti vanhaa kunnon viikinki meininkiä. Onneksi olivat jättäneet ne pahimmat folk- jollotukset sinne saarelle ja keskittyivät olennaiseen. Hyvä oli keikka, ainakin teltan vierustalle. Hail to the Hammer!!! Taisin olla jo hieman pieruisanikin...
Ennen viikonlopun odotetuinta bändiä yllätin vielä itseni olut alueelta. Hyvää esileikkiä siis ennen multihuipennusta. Tunnelma siellä oli odottava ja vanhempi väki oli täpinöissään pelkästä nostalgiasta. Pientä tutinaa oli kyllä havaittavissa myös omissa lumpioissa. "Tämän jälkeen voisi kuolla", sanoi eräs vanhempi hevi-herrasmies. Perään huudettu " VITTU VENOM!!" ei jättänyt mitään arvailujen varaan. Tosissaanhan tämä kaveri oli.
Slayerhän ei koskaan ole käyttänyt juuri mitään teatraalisia kulisseja lavoillaan. Eikä nytkään. Uuden albumin kansikuva taustalla riiti vallan mainiosti.
KUVA ANNISKELUALUEELTA. LAVALLA SLAYER
Ennen "ekumeenista" sessiota, roudarin yhdellä kädellä päällekkäin heitellyt Marshallit herättivät pienen epäilyn siemenen. Ei mahtanut olla ihan kaikki rojut paikoillaan. Hieman ehkä vanhanaikaista Marshall prassailua minun mielestä. Olisi nyt hyvä mies teeskennellyt hieman. Nooohh!...turha tarttua pieniin yksityiskohtiin. Eihän sitä naamaa nussita. Noin hienoa ja kaunista metaforaa käyttääkseni.
ESA TUULETTAA SLAYERIN AIKANA HIONNEITA KAINALOITAAN JA MINÄ VUOROSTANI KESKITYN NÄYTTÄMÄÄN IDIOOTILTA
Slayer oli odotetun kova. Kaikki parhaat rallit vuosien varreltahan sieltä odotetusti tuli. Eli yhtä mahtavaa infernaalista tykitystähän se oli koko keikka. Täytyy sanoa, että vaikka Slayerin jamppojen ikä alkaa olla 40:nen pahemmalla puoliskolla ja ulkomuoto jo hieman turpea (valokuva ei petä), on Slayer edelleen silkkaa rautaa. Sanonta "Älä opeta isääsi nussimaan" konkretisoituu tässä yhtyeessä. Eli Slayer porskuttaa edelleen genrensä kärjessä, huolimatta uudemman tuotannon tasapaksuudesta. Loppu klimaxina vedetyt South of Heaven, Raining Blood ja pakollinen Angel of Death toimivat, tätä on varmaan edes turha kertoa. Voiko se enään paremmin loppua? Kerron teille, että EI VOI! Kylmiä väreitä kulkee pitkin lihavaa ruohoani jo pelkästä ajatuksesta, sen verran se oli pysäyttävä kokemus.
FUCKIN' SLAYER
KERRY KING (Slayer)
JEFF HANNEMANN (Slayer)
TOM ARAYA (Slayer)
Niin ja nähtiinhän siellä Slayerin vedellessä sitä leiskuvaa lempeäkin. Ellen Jokikunnashan sai ilmeisesti vakavan auringonpistoksen päivällä ja sen seurauksena päätti ihan polvitansa kosaista kokokansan heviurpo, verbaalihirviö Jone Nikulaa. Siitä ei kuulkaa romantiikkaa puutu, kun Slayer laulaa kuoleman enkelistä nimeltä Mengele ja siitä kuinka jumala inhoaa meitä kaikkia. Sen päälle nainen vielä siinä polvillaan vannomassa ikuista rakkautta ja anelemassa astumaan avioliiton auvoisaan satamaan. Kaunista perkele! Voiko mies enää muuta vaatia? Tämäkö on sitä kuuluisaa romantiikkaa? Oliko alkoholilla sittenkin osuutta asiaan? Harmittaako? Mihin katosi Dingon rahat?
Summa summarum. Rankka viikonloppu oli takana ja odotin maanantain krapulan olevan jotain, joka saa toivomaan kuolemaa. Vähintään valaistumaan ja kääntymään uskoon. Mutta kun ei niin ei. Vaikka pientä kuolemanpelkoa olikin aistittavissa, oli olotila olosuhteisiin nähden loistava. Pientä pakollista vapinaa raajoissa tosin oli kyllä havaittavissa ja sellainen kevyt kalma koetteli ruhoa pari päivää reissusta kotiuduttua, mutta selkeästi säilyin kuitenkin yhtenä kappaleena. Ymmärrettävää. Ei tässä olla enää mitään ihan nuoria ja vetreitä pojan koltiaisia. Fyysistä ikää on, mutta henkistä ei.
Kyllähän tämän mustiin pukeutuneiden pyhiinvaelluksen voisi joskus ottaa uusiksi. Epäilen kyllä, että kattaus tuskin pääsee edes lähelle tulevina vuosina, joten eihän tuolla tarvitse joka vuosi olla kekkuloimassakaan. Pitäisi kai koeponnistaa Tampereen Sauna open air festari myös, riippuen tietenkin esiintyjistä. Tämän kesäinen Whitesnake - Scorpions osasto ei ehkä kolahtele täällä päässä näppäimmistöa kovinkaan kovaa. Mutta vielä ennen sitä elokuinen Jalometalli Oulussa. Tästä on hyvä jatkaa kohti sitä ja uusia, antoisia ja viinankatkuisia seikkailuja.
Kaunis kiitos vain kaikille seurasta. Chiers!
Heti alkuun todettakoon, että porukka (jota oli liikaa) oli varsin leppoisan lupsakkaa ja järjestyshäiriöt loistivat poissaolollaan. Ainakaan minun silmiini ei yhtään tappelua sattunut, eikä kyllä korviinkaan kantautunut muiltakaan mitään erityistä. Lukuunottamatta tietenkään muutamaa viinan väsyttämää metallin ystävää, jotka halailivat autuaan uupuneina Äiti maata, mutta sehän taitaa vain kuulua asiaan.
Tulipa siellä muuten ystävystyttyä jopa Ruotsalaisten kanssa. En vaan kirveelläkään saa isoon päähäni mistä orkesterista kyseiset pelimannet olivat poissa, mutta näin se kuulkaa musiikki yhdistää kansakuntia ja jopa verivihollisia. Naapurivihakin muuttuu suorastaan veljesrakkaudeksi hyvän musiikin ja (kalliin) keskioluen seurassa. Jalometallissa nähdään Svedu-pellet, mutta EI armaat naapurikansan veljeni, ette pyynnöstänne huolimatta yövy luonani.
Seuraavaksi jotain pysäytys kuvia ja pientä tarinointia heviurpojen kokoontumisajosta Helsingistä, Kaisaniemenpuistosta 2008. (Kiitokset kuvista Nimimerkki Korroosiolle ja Millalle).
PERJANTAI 27.6 2008
Aamulla muu retkikunta, eli Veljekset Mattila (Milla & Niina), Niinan vaimo Tomi (meniköhän tämä nyt oikein?!) ja Esa hyppäsivät aamulla junaan, kun minä sensijaan olin vielä tajukankaan baarissa. Eli nukuin vielä lapsen lailla kotona, olinhan ollut yön töissä. Muillehan en tästä pienestä matkustustavan muutoksesta ilmoitellut. Eli minä painelisin siivin sinisin edeltä...tai oikeastaan perästä. Tämä osoittautui halvemmaksi ja henkilökohtaisesti järkevämmäksi ratkaisuksi, ainakin näin jälkeenpäin ajateltuna. Onhan valtion rautateilla toki hauska matkustaa, ja juna tunnetusti jyskyttää vanhaa ystävää, mutta ei välttämättä yötä valvoneena. Ja sitä paitsi, ylimalkaiseksi viinan juonniksihan se olisi kuitenkin mennyt hetimiten, sen tietää perkele jo vanhasta muistista.
Jostain syystä minulla on joka kesä epämiellyttävä kunnia matkustaa Kemiläisen Sonata Arctica yhtyeen kanssa. Pelottavaa jo sinällänsä, mutta ei mitään verrattuna itse lentomatkaan, mikä muistutti enemmän viimeistä matkaa sinne jonnekkin. Ja voin sanoa, että ylhäällä se paikka ei ole. Eli ukkosen johdosta lento oli ensinnäkin jo tunnin myöhässä ja ukkosenjumala, Thorin heilutellessa vasaraansa Suomen suvessa, teki lentokonen senverran epämääräisiä liikeratoja lentokone, että naama menetti sen vähänkin värinsä. Todettakoon, että koskaan en ole lentokoneessa pelännyt, mutta nyt allelasku ei ollut kovinkaan kaukana. Ja voin kertoa, että koneen sisällä sen hetkisestä tunnelmasta ja metelistä päätellen en ollut ainoa matkustaja joka luuli viikatemiehen olevan liikkeellä. Sanotaan, että pelon voi haistaa. Lennon myöhästymisen johdosta tuli sitten missattua se Amon Amarth, mikä oli yksi syy lentää perille. Vituiksihan sekin meni. Kuinkas muutenkaan.
TÄSSÄ VAIHEESSA KAIKKI VIELÄ HYVIN...JOSSAINPÄIN SUOMEA
Itse menopaikalle päästyä, ensimmäinen havainto oli mukavan mittainen jono. Siis vielä klo 17.00 aikaan. No, eipä meidän tarvinnut moiseen operaatioon ryhtyä. Sitä paitsi siinä olisi voinut jano yllättää. Kuulopuheiden ja valokuvan perusteella jono olisi perjantaina ollut jopa 1km pitkä. Pahimmillaan jotkut olivat pönöttäneet jonossa 3 tuntia. Hyvä hyvä! Toimintaa sujuvimmasta päästä sanoisin. Olisikohan aiheellista laittaa useampi sisäänkäynti jatkossa? Ainakin se voisi jouduttaa toimintaa.
KUVIA JONON PÄÄSTÄ (lauantai)
PERJANTAIN JONO. KUVA ON MUUTEN RAUTATIEASEMAN TORILTA.
Itse paikanpäällä jo hyvän aikaa ennen Carcassin vetoa alkoi otsassa tuntua outoa tykytystä. Siihen oli kasvamassa orastava vitutuksesta johtuva kikkeli. Paikka oli nimittäin suhteellisen täynnä tummiin pukeutunutta väkeä. Näköetäisyydellä pääsy, tai edes mikserikopin läheisyyteen olisi vaatinut isoja lihaksia. Näinollen Carcass jäi suurimmaksi osaksi kuuntelu asteelle. Mutta mikäpä se siinä, ensi kerralla puujalat ja kiikarit retkivarustukseen.
Itse Carcass oli varmaan festareiden parasta antia. Ei muuta kuin kyrpä otsassa anniskelualueelle. Siellä odotti seuraava varsin "positiivinen" yllätys. Olut 7€ tuoppi!!! What the F...? Tilanteesta seurannutta järkytystä lievensi ehkä tuopin palautuksesta saatu pantti, eli 2€. Mutta 5€ festari oluesta on jo liikoja kiertelemättä perverssiä riistoa. Tai eihän se kallista ole, jos sitä rahalla saa, mutta joku roti se on ahneudellakin. Niin saatana!!!
CARCASS MINUN NÄKÖVINKKELISTÄ
CARCASS HIEMAN ZOOMATTUNA
Alkupamauksesta selvittyä fiilis alkoi kuitenkin hivenen nousta. Iltasella musisoivat vielä Entombed kakkoslavalla ja ensimmäisen illan pääesiintyjä Dimmu Borgir. Kakkoslavalle meno, tai edes lähimaastoon pääsy oli yllättäen täysin mahdotonta, ellei paikalla olisi ängännyt jo kuukausi ennen kyseistä esitystä. Taisipa tulla pienesti liioiteltua, mutta Entombedin setin alkaessa, päätin häviäjänä palata takaisin muiden janoisten oluen ystävien seuraan. Todettakaan tähän väliin, että bajamajoihin tarpeiden tekeminen on oma extreme lajinsa. En suosittele herkille enkä pikku sieluisille. Lievää oksennus refleksiä härnäävä laji on siis kyseessä. Yllättävänkin vähällä jonottamisella kuitenkin yleensä näistä pakollisista sessioista selvisi.
VARMAAN HYVÄKIN JUTTU MENOSSA
Ruotsalaiset vihaavat Norjalaisia. Tämä kävi ilmi, kun svedujen kanssa nautimme börstaa, elikkäs mölöä anniselualueella. Suhde on kuulemma vieläkin "läheisempi", kuin mitä Suomalaisten kanssa. Tiedä sitten, voi olla, että lievää pyllyb nuoleskelun makua oli havaittavissa, koska olihan minulla ns.kotikenttäetu. Jokatapauksessa tämä viikinkiä muistuttava Ruotsalais- veijari uhkasi vetää itsensä Aatamin asuun, jos Dimmu Borgirin solisti heittäisi keikan alkuun sanat "welcome to darkness". Kieltämättä se olisi ollut kornihkoa näin keskellä kesää ja auringon paistetta. Sitä ei minun harmikseni ja Ruotsalaisen onneksi kuultu, mutta kaikki klassikot sieltä tuli. Mourning Palacea unohtamatta. Hyvältähän se kuullosti perkele! Pakko myöntää. Loppuilta onkin hieman hämyistä muistin tehdessä kavalia temppujaan. Syy tähän, jää arvoitukseksi. Epäilen kuitenkin kuningas alkoholilla olleen osuutta asiaan. Asiaa tutkitaan.
DIMMU BORGIR
SHAGRATH FROM DIMMU BORGIR
LAUANTAI 28.6 2008
Aamulla peilistä katsoi vieras mies ja hotellihuoneen valtasi epämiellyttävä tuoksu. Peilistä tuijottava miestä ei parin oluen jälkeen nähty ja tuoksukin paljastui lopulta vain vanhan viinan ja perseen sekoitukselle. Visio päivästä alkoi muodostua. Aamukaljalle, syömään, viinakauppaan ja ihmettelemään Tuskan tämän päivän ilmapiiriä. Se oli paikalle päästyä varsin mukava Sotajumalan veivatessa suomi- döödsiä pikku lavalla. Ja hyvin veivasikin. Jos Sotajumala kuullostaa levyllä saatanan hyvältä, on porukka potenssiin 1000 livenä. Perkele, että toimi. Valitettavasti bändi oli "yllättäen" ehkä buukattu liian pienelle lavalle, joten kaukaa ihmettelyksi jäi tämäkin. Karvoja nostattava tunnelma jokatapauksessa. Ja kyllä Mynni on Mynni vaikka palavassa rasvassa paistaisi. Perkele! Lavakarismaa ei mieheltä puutu. Tämä pitää Elokuisessa Jalometallissa ehdottomasti nähdä. Suosittelen.
AAMUKALJOITTELUA TENNISPALATSIN EDESSÄ
MILLA JA ESA JULKIJUOPOTTELEE "ASSAN" PORTAILLA
Behemoth Puolasta oli seuraava akti päälavalla. Jostain syystä nyt ei niinkään menevä death metal saanut ainakaan minusta minkäänlaista otetta. Hyvänä taustameluna kaiken muun "oheistoiminnan" seassahan se meni. Conquer All:in kaltainen hitti ja loppuun encore vedetty Tubonegro cover I Got a Erection sai kuitenkin pientä hymyä yrmeään pärstääni ja hyväksyvää nyökytystä niskoihini. Ei tämän kaltainen musiikki oikein toimi päiväsaikaan. Hyvänä asiana oli, että olokin kääntyi pienen ja sopivan nousun puolelle. Se on aina mukavaa se.
SOTAJUMALA
YLLÄTTÄVÄN "VÄLJÄÄ" BEHEMOTHIN REUHATESSA
BEHEMOTH JA HILSELINKO
Tarkoituksena oli lauantai päivän ratoksi käydä tsekkaamassa Discardin rässäilyä, mutta jostain syystä aika riensi ohi ja tuli missattua sekin. Päälavall tällävälin kapusi joku vitun Fields of the Nephilim. Aivan käsittämätön veto järjestäjältä laittaa tällainen paskaporukka päälavalle. Suoraan sanottuna poppoon esiintyessä olisi eturiviin päässyt sukset jalassa. Luistelutyylillä luonnollisesti.
Voin rehellisesti sanoa, että sivistyksessäni on juuri tämän orkesterin kokoinen aukko, ja voin sanoa, että se aukko tuoksahtaa. Hyvä niin, sillä kaiken kukkuraksi se kuullosti juuri samalta miltä näytti. Eli asiaa mitenkään hienostelematta hirveältä kuralta.
Asia herätti pientä hilpeää keskustelua ja ihmetystä lähes joka paikassa, missä nyt asiasta puhuttiin. No, jokaiselle jotain, mutta tämä olisi kuulunut mielestäni kakkos- lavalle, jos edes sinne.
MILLA & ILME
MILLA, EPA JA ILME (jo se on perkele, kun ei voi olla valokuvissakaan kunnolla.)
Se kourallinen ihmisiä, jotka jaksoivat Fields of the Nephilimiä suhteellisen edessä seurata, oli todennäköisesti jo odottavissa tunnelmissa Saksan Trash-jyrä Kreatorin suhteen. Ei turhaan. Ei loistanut, eikä pettänyt, paitsi laulaja Millen ääni, joka keikan loppupuolella lievästi sanottuna antautui täysin. Kieltämättä Kippari Kallelta kuullostanut laulaja huvitti osaa, mutta keikka oli tästä pienestä episodista huolimatta vitun kova. Setti oli suurinpiirtein spiikkeineen päivineen sama, kuin viime vuonna Jalometallissa Oulussa. Mitäpä sitä nyt hyväksi havaittua kaavaa muuttamaan.
OLIKO HÄNKIN PAIKALLA?
Lauantain pääesiintyjäksi oli buukattu Morbid Angel. Rienaavaa toimintaa siis vielä tulossa, mutta minä yritin jälleen kakkoslavalle ihmettelemään "äijäheviksi" musiikkiaan tituleeraavaa Diabloa. Mitäköhän vittua sekin mahtaa olla? Anyway, ei tälläkään kertaa asiaa 50 metriä lähemmäksi kakkoslavan telttaa. Päälava kamaa yleisön määrästä päätellen, ja miksei noin muutenkin. Alkaahan Diablo olla yksi kotimaamme suosituimpia akteja. Mikäpä se siinä. Hyvin toimii itsellekkin aina joskus, tosin pienissä erissä nautittuna.
Leuka rinnassa vituksesta ajattelin tehdä itselleni palveluksen ja häipyä koko alueelta. Morbid Angel jäi siis näkemättä, mutta ei kieltämättä kuulu henkilökohtaisiin suosikkeihin, vaikka hetkensä on tälläkin orkesterilla. Hyvä oli kuulemma ollut, kuin myös pikkulavalla maalailevaa Irlantilaista black/folk-henkistä sekameteli soppaa tarjoillut Primordial. Eli se sitten siitä päivästä, mutta lauantaissa olikin sellaista välipäivän makua jo alunperinkin. Huomenna oli vielä jaksettava. Pakko.
KUULUIKO TÄMÄ "TENNILÄ" KENTIES KYPCK (Kursk) ORKESTERILLE?
ESA IHMETTELEE NAAPURIN "KALUSTOA" PISUAARILLA
KREATOR
SUNNUNTAI 29.6 2008
Jälleen harmaalta näyttävä aamu. Se johtui Tomin mukaan hotellin likaisista ikkunoista, mikä pitikin pienen tarkastelun jälkeen paikkansa. Aamupalalle ja jonnekkin oluelle. Hiphei ja taas mentiin. Reissun aikana tuli todettua, että allekirjoittaneen herkkä maha oli silkkaa rautaa. Siitä oiva osoitus oli Rossossa nautittu chili pizza. Loistavaa ja ei muuta kuin käkättimet kohti Kaisaniemen festivaali aluetta, jossa Korpiklaanin piti aloitella veivaamistaan. Sen humppaavan metallin mukana pitäisi hörähtää myös henkisestikkin käyntiin. Mutta eipä humpattu ei, mutta eipä nyt pettymyskään mitenkään järin suuri ollut. Korpiklaani siis oli paikalla, mutta Korpiklaanin soittovermeet olivat ilmeisesti vielä Belgiassa. Sillälailla, näin toimii ilmailualan ammattilaiset. Puolen tunnin varoitusajalla paikkalle hälytetty Before the Dawn murahteli viimeisiä sulosointuja, kun saavuimme pelipaikoille. Iltasella vielä Tyr, kikkeliheviä a'la Sonata Arctica ja Slayer. Nilekin olisi tarjolla, mutta heiluttelin jo valkoista lippua tuon kakkoslavan läheisyyteen pääsyn suhteen. Tunnelma oli varsin leppoisa ja hyvä humalatila valloillaan.
KUVA PÄÄPORTIN EDESTÄ SUNNUNTAILTA
EPA JA SE VÄLJÄHTYNEEMPI KOKIS. HYVÄÄ NÄYTTÄISI ILMEESTÄ PÄÄTELLEN OLEVAN. TOMI SENSIJAAN RAAPII PÄÄTÄ PELKÄSTÄ HÄMMENYKSESTÄ.
SEURAAVAA SUKUPOLVEA
Päälavalla aloitteli Killswitch Engage Amerikan yhdysvalloista. Olisivat jääneet sinne. Metalcoren ja ja pomppuhevin sekoitus näkyi kiinnostavan vain nuorempaa kuulijakuntaa. Potkuhousut ratkeilivat saumoistaan, kun yönmusta solisti huuteli pirpanat wall of deathin pariin. Boooriiing!!! Hoipuimme kohti paikkaa, jossa vain ammattilaiset ja janoiset viihtyivät. Tunnelma oli siellä yllättävänkin hilpeä, huolimatta jo parin viinanhöyryisen päivän. Johtunee Slayeristä. Itse asiassa näytti, että jengi oli keski-iältään tänään vanhempaa, mitä aikaisempina päivinä. Johtunee Slayeristä tämäkin. Mutta oman kaupungin vientivaltti, Sonata Arctica tiluttelisi seuraavana päälavalla. Itse asiassa olisin halunut nähdä Sonatan, mutta kuten arvata saattoi...kyllä! Kaljan kiskomiseksihän se meni. Hyvä niin...johtui muuten Slayeristä.
MIKÄHÄN TÄMÄKIN MAHTAA OLLA?
TYYNTÄ MYRSKYN EDELLÄ
Sonata oli yllättävän paska. Tai suoraan sanottuna Kakko oli paska. Solisti keskittyi näyttämään lähinnä idiootilta. Järkyttävissä releissä, kuin pikku pireissä hyppelevä Kakko sai minut tuntemaan lähinnä myötähäpeää. Eräs Oululainen oluen ystävä mainitsi vaatteiden olleen tällä kertaa inhillisemmät, mitä Sauna open airissa Tampereella paria viikkoa aikaisemmin. Mies oli kuulemma muistuttanut enemmän Narria, kuin metalli yhtyeen solistia. En tiedä, mutta jokin siinä Kakon esiintymisessä on tökkinyt aina. Vetoa en mene lyömään. mutta olin näkeväni Kakon silmien ympärillä kajaalia...
Juuri kun luulin olevani nähnyt kaiken, niin suuren maailman tyyliin rumpukapuloiden, pyyhkeiden yms. sälän heittely joukkokumarruksineen heitti vielä bensaa liekkeihin. Häpeälläni ei enää ollut mittasuhteita. Loppu vetona esitetty "Nukku Matti-laulu" oli kuin viimeinen kuolinisku. Piste. Annettaisiin nämä rituaalit pääesiintyjille. Jooko?
Ja minä vielä ylpeänä hehkutin olevani bändin kotikaupungista ja olevani ylpeä heidän saavutuksistaan. Henkisesti oli piesty olo siitä nolouden yliannostuksesta. Turpaani sietäisin saada. Saatana!
Ei siinä mitään. Soitto kyllä sujui Kemin miehillä varsin mallikkaasti. Keikka rutiini näkyy selvästi. Sääli, että noinkin hyvällä äänellä varustettu vokalisti, pilaa ainakin minun silmiini koko performanssin yleisellä habituksella ja lapsellisilla yleisön huudatuksilla yms. Hillitympikin tyyli menee. Säälittävä yli yrittäminen kun näkyy valitettavan kauas. Tai voi olla, että minä keskityn siihen huonoon esiintymistaitoon liikaa. Oli miten oli, nyt piti hiissata isot perseet kohti pikkulavaa ja sitä myöten odottelemaan illan ja ehkä koko festarin pääsesiintyjää. Fuckin' SLAYER!!
MR. KAKKO KESKITTYY NÄYTTÄMÄÄN IDIOOTILTA
MILLA, MINÄ JA HYVÄ YSTÄVÄNI OLUT
Tyr Färsaarilta oli positiivinen yllätys. Ääriä myöten täyteen ängetty ns. pikkulava todisti vanhaa kunnon viikinki meininkiä. Onneksi olivat jättäneet ne pahimmat folk- jollotukset sinne saarelle ja keskittyivät olennaiseen. Hyvä oli keikka, ainakin teltan vierustalle. Hail to the Hammer!!! Taisin olla jo hieman pieruisanikin...
Ennen viikonlopun odotetuinta bändiä yllätin vielä itseni olut alueelta. Hyvää esileikkiä siis ennen multihuipennusta. Tunnelma siellä oli odottava ja vanhempi väki oli täpinöissään pelkästä nostalgiasta. Pientä tutinaa oli kyllä havaittavissa myös omissa lumpioissa. "Tämän jälkeen voisi kuolla", sanoi eräs vanhempi hevi-herrasmies. Perään huudettu " VITTU VENOM!!" ei jättänyt mitään arvailujen varaan. Tosissaanhan tämä kaveri oli.
Slayerhän ei koskaan ole käyttänyt juuri mitään teatraalisia kulisseja lavoillaan. Eikä nytkään. Uuden albumin kansikuva taustalla riiti vallan mainiosti.
KUVA ANNISKELUALUEELTA. LAVALLA SLAYER
Ennen "ekumeenista" sessiota, roudarin yhdellä kädellä päällekkäin heitellyt Marshallit herättivät pienen epäilyn siemenen. Ei mahtanut olla ihan kaikki rojut paikoillaan. Hieman ehkä vanhanaikaista Marshall prassailua minun mielestä. Olisi nyt hyvä mies teeskennellyt hieman. Nooohh!...turha tarttua pieniin yksityiskohtiin. Eihän sitä naamaa nussita. Noin hienoa ja kaunista metaforaa käyttääkseni.
ESA TUULETTAA SLAYERIN AIKANA HIONNEITA KAINALOITAAN JA MINÄ VUOROSTANI KESKITYN NÄYTTÄMÄÄN IDIOOTILTA
Slayer oli odotetun kova. Kaikki parhaat rallit vuosien varreltahan sieltä odotetusti tuli. Eli yhtä mahtavaa infernaalista tykitystähän se oli koko keikka. Täytyy sanoa, että vaikka Slayerin jamppojen ikä alkaa olla 40:nen pahemmalla puoliskolla ja ulkomuoto jo hieman turpea (valokuva ei petä), on Slayer edelleen silkkaa rautaa. Sanonta "Älä opeta isääsi nussimaan" konkretisoituu tässä yhtyeessä. Eli Slayer porskuttaa edelleen genrensä kärjessä, huolimatta uudemman tuotannon tasapaksuudesta. Loppu klimaxina vedetyt South of Heaven, Raining Blood ja pakollinen Angel of Death toimivat, tätä on varmaan edes turha kertoa. Voiko se enään paremmin loppua? Kerron teille, että EI VOI! Kylmiä väreitä kulkee pitkin lihavaa ruohoani jo pelkästä ajatuksesta, sen verran se oli pysäyttävä kokemus.
FUCKIN' SLAYER
KERRY KING (Slayer)
JEFF HANNEMANN (Slayer)
TOM ARAYA (Slayer)
Niin ja nähtiinhän siellä Slayerin vedellessä sitä leiskuvaa lempeäkin. Ellen Jokikunnashan sai ilmeisesti vakavan auringonpistoksen päivällä ja sen seurauksena päätti ihan polvitansa kosaista kokokansan heviurpo, verbaalihirviö Jone Nikulaa. Siitä ei kuulkaa romantiikkaa puutu, kun Slayer laulaa kuoleman enkelistä nimeltä Mengele ja siitä kuinka jumala inhoaa meitä kaikkia. Sen päälle nainen vielä siinä polvillaan vannomassa ikuista rakkautta ja anelemassa astumaan avioliiton auvoisaan satamaan. Kaunista perkele! Voiko mies enää muuta vaatia? Tämäkö on sitä kuuluisaa romantiikkaa? Oliko alkoholilla sittenkin osuutta asiaan? Harmittaako? Mihin katosi Dingon rahat?
Summa summarum. Rankka viikonloppu oli takana ja odotin maanantain krapulan olevan jotain, joka saa toivomaan kuolemaa. Vähintään valaistumaan ja kääntymään uskoon. Mutta kun ei niin ei. Vaikka pientä kuolemanpelkoa olikin aistittavissa, oli olotila olosuhteisiin nähden loistava. Pientä pakollista vapinaa raajoissa tosin oli kyllä havaittavissa ja sellainen kevyt kalma koetteli ruhoa pari päivää reissusta kotiuduttua, mutta selkeästi säilyin kuitenkin yhtenä kappaleena. Ymmärrettävää. Ei tässä olla enää mitään ihan nuoria ja vetreitä pojan koltiaisia. Fyysistä ikää on, mutta henkistä ei.
Kyllähän tämän mustiin pukeutuneiden pyhiinvaelluksen voisi joskus ottaa uusiksi. Epäilen kyllä, että kattaus tuskin pääsee edes lähelle tulevina vuosina, joten eihän tuolla tarvitse joka vuosi olla kekkuloimassakaan. Pitäisi kai koeponnistaa Tampereen Sauna open air festari myös, riippuen tietenkin esiintyjistä. Tämän kesäinen Whitesnake - Scorpions osasto ei ehkä kolahtele täällä päässä näppäimmistöa kovinkaan kovaa. Mutta vielä ennen sitä elokuinen Jalometalli Oulussa. Tästä on hyvä jatkaa kohti sitä ja uusia, antoisia ja viinankatkuisia seikkailuja.
Kaunis kiitos vain kaikille seurasta. Chiers!
keskiviikkona, heinäkuuta 09, 2008
Ajatusten karkailua & Odottelua
DEAR DIARY
Vaimoke on edelleen yhtenä kappaleena. Valitettavasti. Laskettu aikakin on tosin vasta tänään, eli ei tässä vielä ole syytä panikoida. Alkaa kuitenkin jo tuntua korvien välissä itsellänikin tämä raskaus. Varsinkin, kun päivät menee odotellessa ja yötkin sängyssä pyöriessä. Hermot tuntuvan olevan taas rautaa.
Eihän se sieltä yleensä samantien maailmaan pulahda, mutta jotenkin vain haluaisi tämän vaiheen olevan jo ohi. Vittumaista tämä on näköjään miespuolisellekkin. Ei tämä esikoisen kanssa tällaista ollut, johtuen ehkä siitäkin, ettei välttämättä täysin tiennyt mitä odottaa.
Ehkä mieltäni kiusaa eniten se, että ei oikein vieläkään osaa muodostaa selkeää visiota nelihenkisestä perheestä. Siis NELJÄ! Ei vain yksinkertaisesti mahdu minun paksuun kalloon. Ajattelin jos sen kirjoittaisi tänne, niin sen voisi sisäistää paremmin. Eipä auttanut. Tuntuu, että kaikki tulee silmille.
Eniten tässä oikeastaan säälittää tuo esikoinen ja varsinkin sen suhtautuminen uuteen tulokkaaseen. Raukka pieni on täysin tietämätön tilanteesta. Oman paidan alle tunkee palloa matkien Äitiään. Ja onhan sille yritetty kertoa, mitä sielä Äidin paidan alla on, mutta katse on tämän informaation jälkeen tyhjä. Ei mene jakeluun. Miksipä se menisi, koska eipä tuo tunnu menevän itsellekkään.
Itsesta tuntuu nyt vain siltä, että tyttären lapsuus on nyt ohi, kun isosiskon velvollisuudet kutsuvat. Asiahan ei suinkaan ole näin, mutta jostain näitä ihan kummallisia ajatuksia ja tuntemuksia päähäni perkele vain pursuilee.
Olo on jollain tapaa sekava. Ei vain osaa ajatella mitään ja tuntuu, että joku muu hallitsee elämääni. Ohjat ei pysy käsissä. Keskittyminen on joka asiaan vähintäänkin vaikeaa, jos edes voi mihinkään ryhtyä ajatusten harhaillessa kokoajan. Ärsyttävintä on, että mitään järkeenkäypiä ajatuksia ei ole. Yhtä sekavaa kuin tämä kirjoitus tällä hetkellä.
Ei näitä tunteita osaa näköjään edes pukea oikeiksi sanoiksi. Tai sitten tähän olomuotoon sopivia sanoja ei vain yksinkertaisesti ole olemassa.
Katsotaan joko saisi niitä Tuskan kuvia esille ennen viikonloppua. Ja ehkä jotain pintapuolista raapusteluakin voisi harkita. Siinäpä se aikakin kuluisi.
Vaimoke on edelleen yhtenä kappaleena. Valitettavasti. Laskettu aikakin on tosin vasta tänään, eli ei tässä vielä ole syytä panikoida. Alkaa kuitenkin jo tuntua korvien välissä itsellänikin tämä raskaus. Varsinkin, kun päivät menee odotellessa ja yötkin sängyssä pyöriessä. Hermot tuntuvan olevan taas rautaa.
Eihän se sieltä yleensä samantien maailmaan pulahda, mutta jotenkin vain haluaisi tämän vaiheen olevan jo ohi. Vittumaista tämä on näköjään miespuolisellekkin. Ei tämä esikoisen kanssa tällaista ollut, johtuen ehkä siitäkin, ettei välttämättä täysin tiennyt mitä odottaa.
Ehkä mieltäni kiusaa eniten se, että ei oikein vieläkään osaa muodostaa selkeää visiota nelihenkisestä perheestä. Siis NELJÄ! Ei vain yksinkertaisesti mahdu minun paksuun kalloon. Ajattelin jos sen kirjoittaisi tänne, niin sen voisi sisäistää paremmin. Eipä auttanut. Tuntuu, että kaikki tulee silmille.
Eniten tässä oikeastaan säälittää tuo esikoinen ja varsinkin sen suhtautuminen uuteen tulokkaaseen. Raukka pieni on täysin tietämätön tilanteesta. Oman paidan alle tunkee palloa matkien Äitiään. Ja onhan sille yritetty kertoa, mitä sielä Äidin paidan alla on, mutta katse on tämän informaation jälkeen tyhjä. Ei mene jakeluun. Miksipä se menisi, koska eipä tuo tunnu menevän itsellekkään.
Itsesta tuntuu nyt vain siltä, että tyttären lapsuus on nyt ohi, kun isosiskon velvollisuudet kutsuvat. Asiahan ei suinkaan ole näin, mutta jostain näitä ihan kummallisia ajatuksia ja tuntemuksia päähäni perkele vain pursuilee.
Olo on jollain tapaa sekava. Ei vain osaa ajatella mitään ja tuntuu, että joku muu hallitsee elämääni. Ohjat ei pysy käsissä. Keskittyminen on joka asiaan vähintäänkin vaikeaa, jos edes voi mihinkään ryhtyä ajatusten harhaillessa kokoajan. Ärsyttävintä on, että mitään järkeenkäypiä ajatuksia ei ole. Yhtä sekavaa kuin tämä kirjoitus tällä hetkellä.
Ei näitä tunteita osaa näköjään edes pukea oikeiksi sanoiksi. Tai sitten tähän olomuotoon sopivia sanoja ei vain yksinkertaisesti ole olemassa.
Katsotaan joko saisi niitä Tuskan kuvia esille ennen viikonloppua. Ja ehkä jotain pintapuolista raapusteluakin voisi harkita. Siinäpä se aikakin kuluisi.
tiistaina, heinäkuuta 08, 2008
Vapauttakaa Varg!
Mutta kukas se siinä kesäisessä kukkaiskedolla kirmaileekaan? No perkele sehän on Varg Vikernes, alias Count Grishnackh. Todella vaarallisen näköinen mies, eikö? Paremminhan mies taidetaan tuntea Mayhem kitaristi Euronymouksen murhasta ja muutamasta kirkon poltosta 90-luvun alun Norjassa.
Jostain syystä miestä ei lasketa vapaaksi. Sanovat miestä vaaralliseksi ja yhteiskuntakelvottomaksi ihmiseksi. Ja muutamat pakoyritykset tuskin myöskään edesauttavat vapautumista. Varsinkin jos kiinni jäädessä ollaan raskaasti aseistettu. Kieltämättä Norjan valtiolla ei rahasta ole pulaa, joten eiköhän yksi Mr.Burzum laske tiilenpäitä vielä jonkun aikaa ihan jo julkisuudenkin takia vai suojellaanko tässä hänet vasikoinutta Snorrea. Tuskin. Luulenpa, että ei se Vargillakaan tule olemaan vapaus helppoa, jos ja kun joskus tiilestä vapautuu. Vihamiehensä ovat nimittäin hänelläkin, eikä vähiten hieman natsististen aatteidensa takia.
Tässä miehen maailmankatsomusta (Lähde: Wikipedia)
"Vikernes kertoo käyttäneensä itsestään nimitystä satanisti lyhyen aikaa 1990-luvun alussa, mutta lähinnä shokeraamistarkoituksessa. Eräs kiistoista Aarsethin (Euronymous) kanssa johtui siitä, että Aarseth halusi Mayhemin musiikin olevan vieläkin saatanallisempaa, kun Vikernes taasen kannatti pakanallista filosofiaa. Vikernes näkee satanismin olevan liian riippuvainen kristinuskosta ja haluaa näin katkaista kaikki siteet kyseiseen uskontoon.
Vikernes on monesti yhdistetty kansallissosialismiin. Omien sanojensa mukaan hän kuitenkin eroaa kansallissosialisteista siinä, että hän ei halua kannattaa mitään sosialismi-nimistä aatetta. Vikernes pitää muinaisskandinaavista yhteiskuntajärjestelmää nykyistä kapitalismia parempana ja näkee kulutusyhteiskunnan ja ympäristön saastumisen äärimmäisen vaarallisena asiana. Vikernes on halunnut myös tehdä eroa natsismiin sen slaaveja sortavan asenteen vuoksi. Nykyistä ajatteluaan hän kutsuu odalismiksi, joka viittaa omiin sukujuuriin, vanhakantaiseen uskontoon, isänmaahan ja heimoperinteeseen.
Vikernes suhtautuu jyrkän kielteisesti huumeisiin ja lääkkeisiin. Vaikka hän kertoo pitävänsä raskaasta musiikista, Vikernes pitää useimpia metallin kuuntelijoita pinnallisina typeryksinä, jotka vain juovat humalahakuisesti ja levittävät sukupuolitauteja. Hän on myös ilmaissut kielteisen suhtautumisensa seksuaalivähemmistöjä kohtaan."
Jokatapauksessa nyt huhutaan, että Varg vapautuisi huhtikuussa 2008 jolloin mies muuttaisi ostamalleen farmille Norjan maaseudulle 1993 ja 2007 syntyneiden lasten sekö Vaimonsa kanssa. "...Terveellisen maanviljelyelämän pariin ja Äiti Maan syleilyyn..." kuten Varg itse sanoi jossain haastattelussa. Aika näyttää onko se järkevää, koska Varg ei edelleenkään tunnusta katuvansa tekojaan.
Henkilökohtaista mielipidettäni en tiedä, että onko se suoraselkäistä olla aatteidensa takana vai onko se vain vitun ääliömäistä jääräpäisyyttä. Ehkä molempia, mutta jos mies vähääkään enää tajuaa elämän tai perheensä henkisen hyvinvoinnin päälle, luulisi hänen haluavan jo viettää "normaaliakin" elämää. Aika näyttää.
maanantaina, heinäkuuta 07, 2008
Lista
Tällaista viikolla 31
1. HAMMER 27
2. BLOODHAMMER 18
3. KORGONTHURUS 14
4. OVERKILL 12
5. VLAD TEPES 11
5. GOATMOON 11
7. UNCREATION'S DAWN 10
8. REVENGE 9
9. MOONBLOOD 7
10.SOTAJUMALA 6
...Sairastellen menee muuten elämä tällä hetkellä. Niin ja kai se tuo muijakin kohta puolin poksahtaa...toivotaan ainakin. Itseasiassa huomenna olisi laskettuaika, elikkäs eräpäivä. Katsellaan...
1. HAMMER 27
2. BLOODHAMMER 18
3. KORGONTHURUS 14
4. OVERKILL 12
5. VLAD TEPES 11
5. GOATMOON 11
7. UNCREATION'S DAWN 10
8. REVENGE 9
9. MOONBLOOD 7
10.SOTAJUMALA 6
...Sairastellen menee muuten elämä tällä hetkellä. Niin ja kai se tuo muijakin kohta puolin poksahtaa...toivotaan ainakin. Itseasiassa huomenna olisi laskettuaika, elikkäs eräpäivä. Katsellaan...
perjantaina, heinäkuuta 04, 2008
Sairauslomailua
Aih, Oih ja Voih! Kipu raastaa ihmispoloa! Jalka oli ja on edelleenkin niin perkeleellisen kipeä, että oli pakottava tarve käydä ihan lääkärin pakeilla. Eipä löytänyt lääkäri oireilleni syitä, mikä ei kyllä mitenkään päässyt yllättämään. Sairauslomaa tosin määräsi, mikä olikin mielestäni varsin aiheellista. Kipua on kestänyt kuukausia, mutta viimeiset 3 viikkoa on ollut yhtä elävää helvettiä. Viimeisistä päivistä nyt puhumattakaan, jolloin kipu kävi sietämättömäksi ja alkoi raastamaan jo ihmismielen pieniä sopukoita. Sanonta, kipuun tottuu ei pidä muuten paikkaansa. Kaikkia saatanan paskasanontoja sitä onkin.
Sinänsä tuo konitohtori oli oikeassa, että oikeat hoitomenetelmät antoi vaikka itse diagnoosi oli metsässä. Tai sitähän ei edes ollut, mutta internetin ihmeellisestä maailmasta sekin löytyi.´On se vaan helppoa, kun Google toimii jo kokoperheen lääkärinä. Asiaan. Eli minulla on joku jalkapohjan kalvojänteen tulehdus (Plantar fascian). Eli lepoa, särkylääke kuuri ja mobilattia hauteeseen yöksi sanoi lääkäri. Siinäpä konsteja, jos ei sitten halua piikkiä jalkapohjaan säännöllisin ajoin. Ja todettakoon se vielä tähän, että en halua.
Jostain se vaan kuitenkin tulee. Nimittäin se huono omantunto koputtelee hangolla olkapäähän siitä, että on on töistä pois. Varsinkin näin määräaikaisena tätä ei varmaankaan hyvällä herrojen silmissä katsota. Jalkojen päällä kokoaikainen toikkarointi, sen aiheittama kipu ja mobilat- hauteet jääpusseista puhumattakaan on aika mahdoton yhtälö töissä. Jopa paperitehtaalla.
Eihän näille saatana mitään voi. Sitä minun tuuriahan tämä taas on.
Pakollista lepoa ja liikkumista ainostaan jääkaapille, vessaan ja takaisin sohvalle. Kuullostaa varsin hienolta elämä tällä haavaa, mutta kun tuo akanlänkyrä saattaa jakautua kahteen osaan ihan näillä näppäimillä, on täydellinen lepo hieman hankalahkoa. Viikkoon ei kuulemma ole neuvolan mukaan räjähdysvaaraa, mutta vitustako noista tietää taas tietää...tai ehkä juuri nimenomaan sieltä.
PS. Tiedän, että eräällä "kollegallani" on samaa vikaa...siis kintussa. Tiesitkö, että jälkihoidoksi suositeltiin marmorikuulien poimimista varpailla? Siis pissikisat pystyyn, kun kaljan parissa jälleen kohtaamme. Lähipäivinä...?!
KIVULIASTA VIIKONLOPPUA VANHAT HOMEPERSEET!!!
Sinänsä tuo konitohtori oli oikeassa, että oikeat hoitomenetelmät antoi vaikka itse diagnoosi oli metsässä. Tai sitähän ei edes ollut, mutta internetin ihmeellisestä maailmasta sekin löytyi.´On se vaan helppoa, kun Google toimii jo kokoperheen lääkärinä. Asiaan. Eli minulla on joku jalkapohjan kalvojänteen tulehdus (Plantar fascian). Eli lepoa, särkylääke kuuri ja mobilattia hauteeseen yöksi sanoi lääkäri. Siinäpä konsteja, jos ei sitten halua piikkiä jalkapohjaan säännöllisin ajoin. Ja todettakoon se vielä tähän, että en halua.
Jostain se vaan kuitenkin tulee. Nimittäin se huono omantunto koputtelee hangolla olkapäähän siitä, että on on töistä pois. Varsinkin näin määräaikaisena tätä ei varmaankaan hyvällä herrojen silmissä katsota. Jalkojen päällä kokoaikainen toikkarointi, sen aiheittama kipu ja mobilat- hauteet jääpusseista puhumattakaan on aika mahdoton yhtälö töissä. Jopa paperitehtaalla.
Eihän näille saatana mitään voi. Sitä minun tuuriahan tämä taas on.
Pakollista lepoa ja liikkumista ainostaan jääkaapille, vessaan ja takaisin sohvalle. Kuullostaa varsin hienolta elämä tällä haavaa, mutta kun tuo akanlänkyrä saattaa jakautua kahteen osaan ihan näillä näppäimillä, on täydellinen lepo hieman hankalahkoa. Viikkoon ei kuulemma ole neuvolan mukaan räjähdysvaaraa, mutta vitustako noista tietää taas tietää...tai ehkä juuri nimenomaan sieltä.
PS. Tiedän, että eräällä "kollegallani" on samaa vikaa...siis kintussa. Tiesitkö, että jälkihoidoksi suositeltiin marmorikuulien poimimista varpailla? Siis pissikisat pystyyn, kun kaljan parissa jälleen kohtaamme. Lähipäivinä...?!
KIVULIASTA VIIKONLOPPUA VANHAT HOMEPERSEET!!!
keskiviikkona, heinäkuuta 02, 2008
Lista
Näitä viikolla 26
1. SLAYER 44
2. HAMMER 16
3. DISCARD 11
3. KALMAH 11
5. KYPCK 10
5. BLOOD RED FOG 10
7. AMYSTERY 9
8. REVENGE 8
9. KYPRIAN'S CIRCLE 5
9 .BEHEXEN 5
...Minä menen nyt jollekkin suu-ja sorkkatautien klinikalle. Kinttu on niin perkeleellisen kipeä, että tällä ei enää montaa korpivaellusta tehdä.
1. SLAYER 44
2. HAMMER 16
3. DISCARD 11
3. KALMAH 11
5. KYPCK 10
5. BLOOD RED FOG 10
7. AMYSTERY 9
8. REVENGE 8
9. KYPRIAN'S CIRCLE 5
9 .BEHEXEN 5
...Minä menen nyt jollekkin suu-ja sorkkatautien klinikalle. Kinttu on niin perkeleellisen kipeä, että tällä ei enää montaa korpivaellusta tehdä.
tiistaina, heinäkuuta 01, 2008
Alive
Tuskasta on selvitty. Ainakin ruumis on jo kotona. Fyysinen ja henkinen puoli onkin sitten vielä hieman niin ja näin. Pahimmat liskot taitaa kuitenkin olla vasta edessäpäin.
Täytyypä todeta, että ainakin henkilökohtaisesti tämä taisi olla ensimmäinen ja viimeinen reissu näille bakkanaaleille. Liian paljon ihmisiä on liian pienelle alueella on huono kompinaatio. Mitään bändiä ei näet päässyt sataa metriä lähemmäksi, joten pelkästään kuulo puolelle soitanta jäi (Jalometallissa tämä oli toisin). Tuntuu, että ei ehkä ole enää siinä iässäkään, että jaksaisi painella ihan eturiviin. Sitä paitsi siellä "pitin" seassa ei välttämättä kuule eikä näe. Kaikki keskittyminen menee hengissä säilymiseen.
Laitellaan kuvia ja raporttia joku ruma päivä, kunhan tästä nyt pääsee jalkeille. Omat otokset jäivät aika surkeiksi, joten niitä ei varmaankaan kannata julkaista. Kamerat ja kamerakännykät ovat kuitenkin vielä ihan erimaasta.
Täytyypä todeta, että ainakin henkilökohtaisesti tämä taisi olla ensimmäinen ja viimeinen reissu näille bakkanaaleille. Liian paljon ihmisiä on liian pienelle alueella on huono kompinaatio. Mitään bändiä ei näet päässyt sataa metriä lähemmäksi, joten pelkästään kuulo puolelle soitanta jäi (Jalometallissa tämä oli toisin). Tuntuu, että ei ehkä ole enää siinä iässäkään, että jaksaisi painella ihan eturiviin. Sitä paitsi siellä "pitin" seassa ei välttämättä kuule eikä näe. Kaikki keskittyminen menee hengissä säilymiseen.
Laitellaan kuvia ja raporttia joku ruma päivä, kunhan tästä nyt pääsee jalkeille. Omat otokset jäivät aika surkeiksi, joten niitä ei varmaankaan kannata julkaista. Kamerat ja kamerakännykät ovat kuitenkin vielä ihan erimaasta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
