Savun hälvettyä

Hiljaa hyvä tulee. Vai miten tuo typerältä kuullostava sananparsi taas menikään? Eli alkaa pahin kaaos olla poissa. Toisinsanoin se kaaos on nyt siirretty kellariin ja muovipusseissa vaatekomeroon. Poissa silmistä, poissa mielestä. Muutama reikä tosin pitäisi vielä porata ja muutama lamppu myös asentaa. Ääähh! Nuo saavat kyllä minun puolestani odottaa viikonloppua, ajattelin nimittäin syljeskellä kattoonkin pari päivää ennen töiden alkamista. Sitä kun en ole vielä ehtinyt tässä torpassa paljoa harjoittaa. Taitaa kuitenkin jäädä haaveeksi tämä touhu.

Tuntuu muuten taas siltä, että aika on saanut uudet tuulet siipiensä alle. Sellaista vauhtia ovat taas viikot vierineet ja allakan mukaan olisi jo elokuu. Toki viime päivät ehkä nyt vielä ymmärtää. Tämä muutto ja ja uusi perheenjäsen vievät aikansa, mutta mihin vittuun joutui kesä? Oliko sitä edes? Olihan se...kolea ja märkä! Kuulemma.

Kesästä tuli mieleen, kuinka ollakkaan terassi. Uskokaa huviksenne, että en ole käynyt terassilla lipittämässä viinaa koko kesänä. Vappua lukuunottamatta. Mitä minulle on tapahtumassa? Onko minuun pesiytymässä huomaamattani raittiuden syntinen siemen? Korjataan tämä epäkohta reilun puolentoista viikon kuluttua Oulussa Jalometallissa. Jospa se siellä elämä palautuisi taas raiteilleen.

Pitänee alkaa taas "jollekkin". Muutoin kirjoitan näistä muuuttokivuista vielä 20 vuoden kuluttuakin.

PS. Jos joku nyt sattuisi muuttamaan ja näkee minut siellä tavaroita kantamassa, kannattaa nipistää itseä ja lujaa. Näette nimittäin unta. En aioa muuttaa ketään, varsinkaan itseäni. Ainakaan seuraavaan 10 vuoteen.
Joten älkää edes suunnitelko muuttoa. Älkää ainakaan minun varaan laskeko!