Tapahtui 21.7 2008 Klo: 18.06

Ukkonen koetteli koko Kemiä toissapäivänä, puhumattakaan sitä seuranutta vesisadetta. Sillä samalla hetkellä syntyi maailmaan pieni (3.6Kg 49,5cm) tyttölapsi. Hänen nimeä en vielä tiedä, mutta aina luonnonvoimiin uskoneena ja niitä kunnioitavana ihmisenä, hän tulee olemaan minulle aina ukkosenjumalan tytär. Uskomatonta. Thor's hammer strikes!!!

Saattaa kuullostaa paisuteltulta hehkutukselta ja ylpeän isän "meidäntyttökuntuli" puheelta, mutta todellakin hän päätti ainakin ilmoittaa tulostaan. Voiko sitä nyt ilman ukkosta ja salamointia tähän maailmaan putkahtaakkaan? Niin sitä pitää! Tässä saattaa tietenkin piillä myös pieni haittavaikutus. Sehän saattaa olla itse piru perkele, jos luonnonlakeja on vähänkään uskominen. Eli nyt pyhät eläimet ja muu oheistoiminta vakan alle ja joutuin. Hänen pimeytensä Keisarinna on nimittäin nyt noussut maan kamaralle.

Hattua täytyy nostaa akan ketaleelle. En minä ainakaan vapaaehtoisesti työntäisi melonia omenan kokoisesta ukosta ilman mitään puudutusta ja kivun lievitystä. Hurjan näköistä toimintaa semmoinen.

Kieltämäti, rumahan se oli =). Hiukan etäisesti ihmistä muistuttava eliö. Terve kuitenkin, eikö onnekseen muistuttanut isäänsä, eikä edes Äitiään. Eiköhän se siitä, kun pahin turvotus laskee. Kiukkuinenhan tuo meinasi olla ja järjetöntä äläkkää piti. Kyllähän maailmaan tietenkin meteliä mahtuu.

Tunnetasolla ei henkilökohtaisesti ei ole havaittavissa mitään mullistavaa. Ehkä siihen ajatukseen ehti jotenkin jo orjentautua näinä viimeisinä kuukausina. Tiedä sitten.

Jospa ne huomenna sieltä kotiutuisi ja pääsisi vaikka nauttimaan pari olutta. Vai jääköhän vain haavekuvaksi? Alkaa nimittäin olla tuo akkavalta tämän asunnon neliöissä pikapuolin. Ilmeisen jämeränä tässä on nyt oltava ainoana miehenä.