Oli siis asteltava nöyrrin mielin puhelin kauppaan, ja uutta myllyä ostamaan. Kytkyllä tottakai, ei näillä opiskelijan huimilla tuloilla ihan sentään kuuhun nousta.
Kieltämättä näitä nykyajan härpättäjä näpytellessä tuli ikävä sitä saapasfirman 2110(venttikymppi) mallia. Mitään navigaattoreita tai internet sovelluksia ei tuolloin puhelimessa ollut, mutta pahimmassa hätätilassa sillä sai naulan seinään.
Jokatapauksessa hankkiessani edellistä se navigaattori houkutteli, ja onhan tuosta ollut joskus jopa apua(valehtelen) ja noita internet palveluitakin aina aika ajoin tulee käytettyä hyväksi (nenäni venyy, kuten Pinokkiolla), joten ei voinut ainakaan huonompaa vaihtaa.
Eipä aikaakaan kun lipevä myyjä jo vastaavaa kapulaa lykki kouraani. Hieno oli ja yhtäläisyyttä löytyi sen legendaarisen 2110-mallin kanssa, nimittäin koko.
Tästäkin huolimatta kaupat syntyi. Nyt on kosketusnäytöt, 32gigaa muistia, internetit, facebookit, navigaattorit, youtubet ja perkele sähköpostitkin luetaan, ettei tarvitse niitä vahingossakaan itse lueskella. Tämähän onkin kaltaiselleni bisnes miehelle tärkeä ominaisuus!!! Tämän toiminnon voi luonnollisestikkin kytkeä pois päältä...but anyway! Voi vittu! Kauas on tultu Mobiran ajoista, jolloin matkapuhelin nipin napin mahtui autoon.
Nyt sitten kai pitäisi olla tyytyväinen uuteen leluun? Niinkö? Ja paskanvitut. Vituttaa päästä varpaisiin. En oikeasti edes tarvitse tuollaista mediamyllyä. Sille en tietenkään voi mitään, että olen lapsellisen retkussa kaikkeen teknologian viimeisimpiin laitteisiin, mutta se, että tarvitsen nyt kiikarit, että pystyn tekstiviestin kirjoittamaan osoittaa jälleen ihmisen, tässä tapauksessa minun tyhmyyden.
Mikä on sitten tarinan opetus? Ei mikään, mutta onpa nyt sellainen puhelin, jota ei pysty tämä lepakko kunnolla käyttämään.
