Maanantai on perkeleestä! Sen huomaa aina...ööö...maanantaisin. Mikähän tuota viikon ensimmäista päivää, varsinkin monelle ensimmäistä työpäivää oikein riepoo? Onko se keksitty syy vain yleistä vitutusta, epäonnistumista ja huonoa karmaa varten? En usko. Jokin siinä on, nimittäin aina kun tuona perkeleen päivänä johonkin ryhtyy, ei yleensä saa kuin tuhoa ja yleistä hämmennystä aikaan. Tai vaihtoehtoisesti ei saa mitään aikaan.
Kun puhutaan heti uutuudeltaan epäkuntoon menneistä laitteista tai koneista, puhutaan ns.maananatai päivän versiosta. Tämän myytin uskoo. Työpaikoilla motivaatio ei liene se korkein maanantaisin. Mutta eikös sama tilanne ole perjantaisin? Perjantaisin ollaan jo mieli ja puoli ruumista viikonlopussa, jolloin tarkkaivaisuus työhön ei ole korkeimmalla tasolla. Toisinsanoin, vain tiistai - torstai akseli on tehokkaimmat. Vai onko?
Henkilökohtaisesti koulussa tuntui, että oli vain kaksi päivää. Maanantai kesti torstaihin ja sitten tulikin jo perjantai.
Vuorotöissä ei maanantai päivillä ole merkitystä. On vain työpäiviä ja vapaapäiviä, ja seeman aloitus, eli se ensimmäinen aamu saattaa sattua vaikka sunnuntaille. Mutta jostain perkeleen syystä maanantai päivinä sattuu ja tapahtuu enemmän, mitä muina päivinä. Viimeksi eilen, ja viime maanantaina oli myös erinäistä ylimääräisiä ohjelmanumeroita muun uurastuksen ohessa.
On toki totta, että maanantaisin varsinkin tehdasmiljöössä vipeltaa tuona perkeleen päivänä jos minkäväristä kypärää ja johtajaa uusini "hyvine" ideoineen, mutta sekään ei selitä, miksi ainakin minun kohdalla maanantai on tuomittu, jo ennen kuin orjahaalarit saa niskaansa.
Tilannetta tuskin helpottaa, että siirtäisi maanantai tiistaille ja toisinpäin. Sitten olisi se tiistaikin pilalla. Vai olisiko järkevää yleinen tilipäivä, eli perjantai siirtää maanantaille?
Tänäänhän on jo tiistai, eli hyvää alkavaa päivää. Eilen tätä ei olisi pystynytkään kirjoittamaan...tiedättehän...maanantai.
Ja lopuksi vielä legendaarista Airdashia ja Thank god it`s monday. Pahoittelen kuvanlaatua. Tämä on joku rippaus tuosta 80-luvun konsertista maanantai -päivän vehkeillä.
tiistaina, kesäkuuta 29, 2010
perjantaina, kesäkuuta 25, 2010
Haikuja ja kaikuja keskikesän juhlasta
Iän karttuessa alkaa juhlista mennä hohto ja lankaa ei tahdo enää löytyä, josta sen fiiliksen saisi kiskaistua päälle. Ennenhän näitä vappuja ja juhannuksia odotti kuin kuuta nousevaa. En enää. Ikä tappaa.
Näitä juhannuksia on tullut vietettyä jos ja vaikka missä. Hauskaa kaiketi on ollut aina.
Nuoruudessa niitä ensimmäisiä väkijuomiin lähempää tutustumista tehtiin uimarannoila ja joissain nuorisotilojen välittömässä läheisyydessä.
Iän karttuessa niitä vietettiin myös Räiskössä, eli saaressa Kemin edustalla, tai oikeastaan Kemijoen edustalla. On suoranainen ihme, ettei kukaan hukkunut, nimittäin väliin se veneellä ajelu oli sitä luokkaa. Meinattiimpa sinne kerran unohtua pienellä porukalla koko kesäksi, ellei eräs Sössö olisi ollut viereisestä saaresta puunhaku reissulla.
Iso-Syötteen juhannukset olivat myös omalla tavallaan varsin mukavia, vaikka yleensä kovin kosteita. Niin sisäisestä kuin ulkoisesti. Harmi, että nekin autourheilu henkiset kekkerit ovat nyt ainakin hetkeksi historiaa, ellei uutta järjestävää seuraa löydy.
Kerran elämässäni olen tämän keskikesän juhlan viettänyt festareilla. Tämäkin hetken mielijohteesta, ja noin 15min. päätöksestä oltiinkin jo käkätin kohti Vaasaa. Kyseessä oli Rantarock -festivaali. Bändien takia sinne ei tullut lähdettyä, ja läpimärkänä telttailessa taisi tulla päätettyä, ettei meikäläistä enää festareilla nähdä, ainakaan telttamajoituksessa. Se reissu meni myös hirveässä tumussa, ettei vuorokauden ajat olleet enää hallinnassa. Bändejäkään ei tullut katseltua, eikä kieltämättä se discopaska oikein ole ollut se minun juttu koskaan, eikä tule olemaan. Hyvä reissu jokatapauksessa. Satoikohan sielläkin vettä?!?
Yksi juhannus on tullut vietettyä sorvinkin ääressä. Näin olin juhannuksen päänmenoksi suunnitellut nytkin, mutta toisinhan siinä kävi. Eipä mitään, nyt sitten ihmetellään mille aletaan, vai aletaanko millekkään. Olutta on nyt kuitenkin kylmässä, eli kai sitä pitää perinteitä siinä mielessä kunnioittaa.
Hyvää juhannusta! Älkää hukkuko, minäkään en ole vielä koskaan juhannuksenä hukkunut!
Näitä juhannuksia on tullut vietettyä jos ja vaikka missä. Hauskaa kaiketi on ollut aina.
Nuoruudessa niitä ensimmäisiä väkijuomiin lähempää tutustumista tehtiin uimarannoila ja joissain nuorisotilojen välittömässä läheisyydessä.
Iän karttuessa niitä vietettiin myös Räiskössä, eli saaressa Kemin edustalla, tai oikeastaan Kemijoen edustalla. On suoranainen ihme, ettei kukaan hukkunut, nimittäin väliin se veneellä ajelu oli sitä luokkaa. Meinattiimpa sinne kerran unohtua pienellä porukalla koko kesäksi, ellei eräs Sössö olisi ollut viereisestä saaresta puunhaku reissulla.
Iso-Syötteen juhannukset olivat myös omalla tavallaan varsin mukavia, vaikka yleensä kovin kosteita. Niin sisäisestä kuin ulkoisesti. Harmi, että nekin autourheilu henkiset kekkerit ovat nyt ainakin hetkeksi historiaa, ellei uutta järjestävää seuraa löydy.
Kerran elämässäni olen tämän keskikesän juhlan viettänyt festareilla. Tämäkin hetken mielijohteesta, ja noin 15min. päätöksestä oltiinkin jo käkätin kohti Vaasaa. Kyseessä oli Rantarock -festivaali. Bändien takia sinne ei tullut lähdettyä, ja läpimärkänä telttailessa taisi tulla päätettyä, ettei meikäläistä enää festareilla nähdä, ainakaan telttamajoituksessa. Se reissu meni myös hirveässä tumussa, ettei vuorokauden ajat olleet enää hallinnassa. Bändejäkään ei tullut katseltua, eikä kieltämättä se discopaska oikein ole ollut se minun juttu koskaan, eikä tule olemaan. Hyvä reissu jokatapauksessa. Satoikohan sielläkin vettä?!?
Yksi juhannus on tullut vietettyä sorvinkin ääressä. Näin olin juhannuksen päänmenoksi suunnitellut nytkin, mutta toisinhan siinä kävi. Eipä mitään, nyt sitten ihmetellään mille aletaan, vai aletaanko millekkään. Olutta on nyt kuitenkin kylmässä, eli kai sitä pitää perinteitä siinä mielessä kunnioittaa.
Hyvää juhannusta! Älkää hukkuko, minäkään en ole vielä koskaan juhannuksenä hukkunut!
keskiviikkona, kesäkuuta 16, 2010
Ylisoittaja vailla vertaa
Tommy Lee:n ylisoittaminen pattereiden takana on pelkkää heilumista tähän äijään verrattuna. Eli tsekatkaapa rumpalia.
perjantaina, kesäkuuta 11, 2010
Potkupalloilua
Tovi on kulunut siitä, kun viimeksi kävin kotimaista pääsarjatason jalkapalloa, jos sitä siksi voi tässä maassa kutsua, ihan paikan päällä kentän laidalla ihmettelemässä. Taisi olla niitä Kemin palloseuran, eli edustusjoukkue tasolla edesmenneen Keps:in kulta-aikoja 80-luvulla.
Kun nykyinen Urho-Tv tarjoaa nyt ilmaispalveluna tätä kotimaista "herkkua", tiedän syyn, miksi en ole vaivaitunut edes paikallisten divari porukoiden pelejä Kemin Sauvosaaren hornankattilan aurinkokatsomoon seuraamaan. VAi vieläkö se sillä nimellä kulkee?
Itkun ja naurun sekaisin tuntein olen muutaman pelin nyt television välityksellä katsellut. Mitä vittua? Euroopan huippusarjojen päätyttyä, ja laadukkaaseen futikseen silmä tottuneena, on kotimaan tasoero jotain sanoinkuvaamattoman järkyttävää.
Kentät muistuttavat osalla paikkakunnista kesannolle jääneitä pottupeltoja. Keskialueen jälkeen vähintään neljäs syöttö menee naapurille. Tämäkin jo huippusuoritus.
Tiedä sitten, mistä se Copa Mundial puristaa, mutta miten voi olla, että sitä pelivälinettä ei edes saada kuoletettua. Tämähän opetettiin muistaakseni jo ensimmäisten harjoitusten aikana f-juniori tasolla?!
Ja johtuuko kenties kentän kunnosta, että näitä kumisaapaskierteitä näkee vielä(kin) aikuistenkin tasolla?!
Huolestuttaa. Tuntuu, että junioreille suunnattu palloliiton "kaikki pelaa" käytäntöä ja periaatetta käytetään myös kotimaisessa veikkausliigassa, perustuen aikas suureen pelaajien tasoeroon. Ja näiden tasokkaidenkin vai pitäisi kai sanoa tasokkaampien pelimiesten hyvät suoritukset hukkuvat pääsääntöisesti huonojen suorittamiseen. Se on kuin sementtitolpalle syöttäisi...herranjumala mitä hommaa!
Ja valitettavasti suurin osa näistä tasokkaamista pelaajista on vierastyövoimaa, eli ulkomaalaisia. Toki muutama kotimainenkin "huippu" pääsarjastamme löytyy, nimiä mainitsematta.
Kyllä suomalainen futis on kehittynyt, sitä en väitä. Mutta lapsen kengissä se on edelleen, verrattuna esimerkiksi Sveamammam vastavaan liigaan. Ihan pelillisesti ja yleisöstä fanikulttuuriin. Suomessahan pelejä käy seuraamassa kourallinen ihmisiä (se kolmas jätti maksamatta).
Fanikulttuuri Ruotsin maalla on tosi hienoa, puhumattakaan euroopan huippusarjoista. Laulua ja mölyä lähtee. Suomessakin tämä fanittaminen nostaa pikkuhiljaa päätään. Mitään fanaattista se ei vielä ole, mutta ne pakolliset seepralle heiniä syöttävät ovat vähitellen lehtereiltä poistumassa, ja joitain faniporukoita pelipaidoissaan ja huiveissaan alkaa olla jo varsin yleinen näky monella paikkakunnalla. Näistäkin valitettavan usein kolme laulaa, yksi ei muista sanoja ja yksi on sammunut. Eteenpäin se on kuitenkin tämäkin. Tämä kai kuitenkin johtuu suomalaisesta juroudesta.
Eipä hätää. Tänäänhän ne alkaa, nimittäin kuukauden kestävät joka neljäs vuosi järjestettävät jalkapallon MM-kisat. Maailman seuratuin urheilutapahtuma.
Nyt siis tämäkin penkkiurheilija napottaa sohvan nurkassa silmä kovana pelejä tuijottamassa. Tosin tulevat yövuorot hieman haittaavat tätä harrastusmuotoa, mutta ehtiihän noita seuraamaan. Samalla pitää yrittää bongata tuttuja katsomosta. Liuta kemiläisiähän Johannesburgiin huomenissa suunnistaa kisahulinaa ja otteluita seuraamaan.
Niin...mitäs perkele sitä juhannuksena? Kellä ja missä päin Suomea grilli lämpenee? Otan perheen mukaan ja väännän isot luuni sinne. piste.
Kun nykyinen Urho-Tv tarjoaa nyt ilmaispalveluna tätä kotimaista "herkkua", tiedän syyn, miksi en ole vaivaitunut edes paikallisten divari porukoiden pelejä Kemin Sauvosaaren hornankattilan aurinkokatsomoon seuraamaan. VAi vieläkö se sillä nimellä kulkee?
Itkun ja naurun sekaisin tuntein olen muutaman pelin nyt television välityksellä katsellut. Mitä vittua? Euroopan huippusarjojen päätyttyä, ja laadukkaaseen futikseen silmä tottuneena, on kotimaan tasoero jotain sanoinkuvaamattoman järkyttävää.
Kentät muistuttavat osalla paikkakunnista kesannolle jääneitä pottupeltoja. Keskialueen jälkeen vähintään neljäs syöttö menee naapurille. Tämäkin jo huippusuoritus.
Tiedä sitten, mistä se Copa Mundial puristaa, mutta miten voi olla, että sitä pelivälinettä ei edes saada kuoletettua. Tämähän opetettiin muistaakseni jo ensimmäisten harjoitusten aikana f-juniori tasolla?!
Ja johtuuko kenties kentän kunnosta, että näitä kumisaapaskierteitä näkee vielä(kin) aikuistenkin tasolla?!
Huolestuttaa. Tuntuu, että junioreille suunnattu palloliiton "kaikki pelaa" käytäntöä ja periaatetta käytetään myös kotimaisessa veikkausliigassa, perustuen aikas suureen pelaajien tasoeroon. Ja näiden tasokkaidenkin vai pitäisi kai sanoa tasokkaampien pelimiesten hyvät suoritukset hukkuvat pääsääntöisesti huonojen suorittamiseen. Se on kuin sementtitolpalle syöttäisi...herranjumala mitä hommaa!
Ja valitettavasti suurin osa näistä tasokkaamista pelaajista on vierastyövoimaa, eli ulkomaalaisia. Toki muutama kotimainenkin "huippu" pääsarjastamme löytyy, nimiä mainitsematta.
Kyllä suomalainen futis on kehittynyt, sitä en väitä. Mutta lapsen kengissä se on edelleen, verrattuna esimerkiksi Sveamammam vastavaan liigaan. Ihan pelillisesti ja yleisöstä fanikulttuuriin. Suomessahan pelejä käy seuraamassa kourallinen ihmisiä (se kolmas jätti maksamatta).
Fanikulttuuri Ruotsin maalla on tosi hienoa, puhumattakaan euroopan huippusarjoista. Laulua ja mölyä lähtee. Suomessakin tämä fanittaminen nostaa pikkuhiljaa päätään. Mitään fanaattista se ei vielä ole, mutta ne pakolliset seepralle heiniä syöttävät ovat vähitellen lehtereiltä poistumassa, ja joitain faniporukoita pelipaidoissaan ja huiveissaan alkaa olla jo varsin yleinen näky monella paikkakunnalla. Näistäkin valitettavan usein kolme laulaa, yksi ei muista sanoja ja yksi on sammunut. Eteenpäin se on kuitenkin tämäkin. Tämä kai kuitenkin johtuu suomalaisesta juroudesta.
Eipä hätää. Tänäänhän ne alkaa, nimittäin kuukauden kestävät joka neljäs vuosi järjestettävät jalkapallon MM-kisat. Maailman seuratuin urheilutapahtuma.
Nyt siis tämäkin penkkiurheilija napottaa sohvan nurkassa silmä kovana pelejä tuijottamassa. Tosin tulevat yövuorot hieman haittaavat tätä harrastusmuotoa, mutta ehtiihän noita seuraamaan. Samalla pitää yrittää bongata tuttuja katsomosta. Liuta kemiläisiähän Johannesburgiin huomenissa suunnistaa kisahulinaa ja otteluita seuraamaan.
Niin...mitäs perkele sitä juhannuksena? Kellä ja missä päin Suomea grilli lämpenee? Otan perheen mukaan ja väännän isot luuni sinne. piste.
keskiviikkona, kesäkuuta 09, 2010
Herrojen metkuja!
Taas on lyöty lyötyä. Hakattu mies maanrakoon. Juuri kun ajatus siitä, että juhannuksen saisi viettää työn puitteissa, se unelma siitä puhkesi työnantaja puolen ratkaisuun.
Oppisivat jo perkeleet päättämään. Ensin ilmoitetaan käymisestä, ja sitten ilmoitetaan ilmoitusajan viime metreillä, ettei tilanne sitä salli. Osa tehtaasta käy, mutta ei meidän osasto.
Täytynee siis ottaa nuo ylimääräiset lomapäivät rennosti. Noita kun ei vuorotyössä liiemmälti ole. Ainoa asia, mikä tässä pistää veren kiehahtamaan kotelossa on se, että asiaan olin tuudittautunut ja samalla olisin hieman saanut kohennettua edelleen kuralla olevaa talouttani. Olisi tuosta voinut jäädä jopa jotain sukanvarteenkin talvea varten, mutta kun ei niin ei. Tilanne kai stabilisoituu vasta syksyllä, kun se on jo raa`asti liian myöhäistä. Teen siis plus/miinus tuloksen, kuten tämän päivän paperiteollisuus suomessa.
Ymmärrän yskän. Sellun hinta on tällä hetkellä kova. Kuitupuun hinta on nousussa, mutta se ei mahdu pieneen päähäni, että kun tilauksia on noinkin paljon, että herrat työpaikalla eivät muista olleen sitten kulta-aikojen, miksi noita ei siiten ajeta pois. Euron kurssi, dollari...? Kai nämä sen tekevät, eli jonkun muun maan konserniin kuuluva tehdas kai nämä paukuttaa sitten ulos, koska koko suomen Ensoille on tehty sama päätös tämän tuotteen osalta.
Onneksi sellun hinta kuljee pääsääntöisesti käsikädessä paperin kanssa, että luulisi tämän piristyvän, mutta niin luulin nytkin. Kai se sitten on kannattamatonta, ainakin juhannuksena. Pistelee vain nämä herrojen metkut!
Oppisivat jo perkeleet päättämään. Ensin ilmoitetaan käymisestä, ja sitten ilmoitetaan ilmoitusajan viime metreillä, ettei tilanne sitä salli. Osa tehtaasta käy, mutta ei meidän osasto.
Täytynee siis ottaa nuo ylimääräiset lomapäivät rennosti. Noita kun ei vuorotyössä liiemmälti ole. Ainoa asia, mikä tässä pistää veren kiehahtamaan kotelossa on se, että asiaan olin tuudittautunut ja samalla olisin hieman saanut kohennettua edelleen kuralla olevaa talouttani. Olisi tuosta voinut jäädä jopa jotain sukanvarteenkin talvea varten, mutta kun ei niin ei. Tilanne kai stabilisoituu vasta syksyllä, kun se on jo raa`asti liian myöhäistä. Teen siis plus/miinus tuloksen, kuten tämän päivän paperiteollisuus suomessa.
Ymmärrän yskän. Sellun hinta on tällä hetkellä kova. Kuitupuun hinta on nousussa, mutta se ei mahdu pieneen päähäni, että kun tilauksia on noinkin paljon, että herrat työpaikalla eivät muista olleen sitten kulta-aikojen, miksi noita ei siiten ajeta pois. Euron kurssi, dollari...? Kai nämä sen tekevät, eli jonkun muun maan konserniin kuuluva tehdas kai nämä paukuttaa sitten ulos, koska koko suomen Ensoille on tehty sama päätös tämän tuotteen osalta.
Onneksi sellun hinta kuljee pääsääntöisesti käsikädessä paperin kanssa, että luulisi tämän piristyvän, mutta niin luulin nytkin. Kai se sitten on kannattamatonta, ainakin juhannuksena. Pistelee vain nämä herrojen metkut!
perjantaina, kesäkuuta 04, 2010
Työ tekijäänsä opettaa
Työhön opastus alkaa olla ohi, tai se siis on ohi. Koskaan ei kai voi tulla valmiiksi. Oppi on nyt käyty kahteen paikkaan, eli vanhaan tuttuun latojan tehtävään ja uutena massaosaston hoitajaksi, missä ollaankin paljolti yksin ja vastuu on toisenlainen. Köytännössa kuitenkin ammattinimike on prosessinhoitaja.
Latojan opastuksesta vastasi vanha tuttu. Juuri se samainen menninkäinen, jonka kanssa väännettiin jo toissa kesänä, mutta massankäsittelystä vastasi eri mies. Ainoa lajissaan kieltämättä hänkin, mutta ehkä jotain pientä tarinaa hänestä kesän myöhemmässä vaiheessa.
Tuo kyseinen massaosaston hoitajan paikka on työpaikkana helppo, ja palkka siellä sen mukainen. Minut kun on koulutettu nyt kahteen paikkaan, näkyy se myös tilinauhassa.
Tämäkös sitten herättää pientä närää vakituisissa massankäsittelijöissä. Aiheesta tai ei, 70 senttiä tunnille enemmän tekee vuositasolla tukun riihikuivaa, eli ymmärtänen yskän, mutta kelpaa minulle.
Työn kuvaan kuuluu mm. valtion rautateiden omistamien massavaunujen purkua, massalinja täyttöä trukilla ja prosessin ohjaus ja seuranta. Työtahti on varsin verkkainen, ja hommat saa hoitaa omaan tahtiin, kunhan ne hoitaa ja paperikoneet 1 ja 5 saavat raaka-ainetta. On muuten ainoa paikka Suomessa, missä yhden miehen vastuulla on 120-150 tonnia massaa per vuoro. Eli ei siellä auta mennä äkkiseltään tupeksimaan.
Jos jostain kumman syystä sinne kesäksi "joutuu", täytynee keksiä joku harrastus, koska aika hiljaista väliin on. Linjan täyttö n. kerran tunnissa johon kuluu rapia 10min. Ja sen verran syrjässä paikka on, että vaikka orastava erokoituinen onkin menossa, tarvitsee sitä kuitenkin töissä sitä sosiaalistakin kanssakäymistä. Ainoat kaverit siellä on nimittäin jänikset ja pulut.
Oli tai ei, niin tai näin. Tämän kierron aamut on nyt herätty ja sunnuntaina palaa sen kesävakanssin hommiin, eli menninkäisen kanssa lätkimään puitu hiomakiville.
Sen kunniaksi voisi tänään oluen tai kaksi tempaista kuiviin kitusiin.
PS. Jalometalli huhuissa kiertää nyt vahvasti Autopsyn ja D.R.I:in nimet. Tuo D.R.I kuuluisi ehkä mielummin Puntalan punk -festareille, oli se niiden parin levyn cross-over "rässikausi" sen verta huttua, että oksat pois. Mutta pikapuolinhan nuo loput esiintyjät julkaistaan ja päätökset sinne lähtemisestä täytynee tehdä vasta sitten.
Latojan opastuksesta vastasi vanha tuttu. Juuri se samainen menninkäinen, jonka kanssa väännettiin jo toissa kesänä, mutta massankäsittelystä vastasi eri mies. Ainoa lajissaan kieltämättä hänkin, mutta ehkä jotain pientä tarinaa hänestä kesän myöhemmässä vaiheessa.
Tuo kyseinen massaosaston hoitajan paikka on työpaikkana helppo, ja palkka siellä sen mukainen. Minut kun on koulutettu nyt kahteen paikkaan, näkyy se myös tilinauhassa.
Tämäkös sitten herättää pientä närää vakituisissa massankäsittelijöissä. Aiheesta tai ei, 70 senttiä tunnille enemmän tekee vuositasolla tukun riihikuivaa, eli ymmärtänen yskän, mutta kelpaa minulle.
Työn kuvaan kuuluu mm. valtion rautateiden omistamien massavaunujen purkua, massalinja täyttöä trukilla ja prosessin ohjaus ja seuranta. Työtahti on varsin verkkainen, ja hommat saa hoitaa omaan tahtiin, kunhan ne hoitaa ja paperikoneet 1 ja 5 saavat raaka-ainetta. On muuten ainoa paikka Suomessa, missä yhden miehen vastuulla on 120-150 tonnia massaa per vuoro. Eli ei siellä auta mennä äkkiseltään tupeksimaan.
Jos jostain kumman syystä sinne kesäksi "joutuu", täytynee keksiä joku harrastus, koska aika hiljaista väliin on. Linjan täyttö n. kerran tunnissa johon kuluu rapia 10min. Ja sen verran syrjässä paikka on, että vaikka orastava erokoituinen onkin menossa, tarvitsee sitä kuitenkin töissä sitä sosiaalistakin kanssakäymistä. Ainoat kaverit siellä on nimittäin jänikset ja pulut.
Oli tai ei, niin tai näin. Tämän kierron aamut on nyt herätty ja sunnuntaina palaa sen kesävakanssin hommiin, eli menninkäisen kanssa lätkimään puitu hiomakiville.
Sen kunniaksi voisi tänään oluen tai kaksi tempaista kuiviin kitusiin.
PS. Jalometalli huhuissa kiertää nyt vahvasti Autopsyn ja D.R.I:in nimet. Tuo D.R.I kuuluisi ehkä mielummin Puntalan punk -festareille, oli se niiden parin levyn cross-over "rässikausi" sen verta huttua, että oksat pois. Mutta pikapuolinhan nuo loput esiintyjät julkaistaan ja päätökset sinne lähtemisestä täytynee tehdä vasta sitten.
perjantaina, toukokuuta 28, 2010
Elämä on!
En ymmrärrä aina näitä kaikkia yhteiskunnan kiemuroita. Opintotuki kun maksetaan toukokuun alussa, seuraava tuki, eli kodinhoidontuen maksusuoritus on vasta kesäkuun lopussa. Näin siis se 221€ ja risat pitäisi riittää about 2kk. Helppoa. Ja kun asumistuki luonnollisesti lakkautetaan minun työllistymiseni takia, on mahdotonta maksaa vuokra.Ja kun kaiken paskan kukkuraksi minun aherrukseni Ensolla alkoi sopivasti palkkajakson viimeisenä päivänä, eli sain kokonaista yhden päivän korvauksen menetetystä vapaa-ajasta tilipäivänä.
Käännyin siis sosiaalitoimen puoleen. Tuon meidän kaikkien köyhien ylläpitäjään ja huolitsijaan. NOT!!! Vaikka olin epärehellinen, enkä kertonut työllistymisestäni, saimme valtavan summan rahaa. Kaikki ja kokonaista 24 €uroa ja 77 senttiä vielä päälle. Mihinkähän tämänkin rahan saisi kulutettua? Nyt on siis edelleen vuokra rästissä, ja kohta toinen. Onneksi juhannus vietetään työmaalla, joten sillekkin rahalle on jo käyttökohde valittu. Mielelläni olisin tuonkin rahan säästänyt syksyyn, koska opinnot jatkuvat, ainakin näillä näkymin silloin.
Paskassa kahlataan. Joskus syvemmällä, ja joskus matalammalla. Pääasia on, että kahlataan. Ei se näet tämä työntekokaan ole aina niin hyvästä, varsinkaan näin alkuunsa, ja toki tämä tästä vielä tasoittuu. Näin ainakin uskon, vaikkei nämä uskon asioita olekkaan.
Huomenna pitäisi pitää juhlat. Vanhempi tyttäreni saa mittariin 4vuotta. Itseasiassa tuo ikä tuli täyteen jo maanantaina, mutta luonnollisesti maanantai ei ole ehkä se parhain juhlapäivä. Tietenkin muistimme häntä kuitenkin jo tuolloin pienin lahjuksin.
Vaikka olen toitottanut, että vanhemuuten vuodet vierivät nopeammin, tuntuu tuo 4 vuotta kuitenkin ikuisuudelta.
Suoraan sanottuna tuosta lähtien on elämä mennyt kokoajan loivaa alamäkeä, joskin pientä nousua pohjalta on aina silloin tällöin ollut havaittavissa. Mutta se ei ole lapsen vika se. Ärsyttävän kliseistä ja menetyksensä menettänyt sanonta: Elämä on!, pitänee kutinsa.
Nyt siis saatana siivoamaan! Eihän sitä tiedä vaikka vieraat kurkistaisivat vaikka pesukoneen taakse! Tuo oli sitten sarkasmia, ettei jää kenellekkään epäselväksi. Vihaan kaikkia juhlia! Vihhaan vihhaaaan!!!
PS. Onko sitä jengiä lähössä Jalometalliin? Ajattelin, että vois tuossa kesäkuun aikana alkaa tilailemaan pilettejä ja hotelleja?!
Käännyin siis sosiaalitoimen puoleen. Tuon meidän kaikkien köyhien ylläpitäjään ja huolitsijaan. NOT!!! Vaikka olin epärehellinen, enkä kertonut työllistymisestäni, saimme valtavan summan rahaa. Kaikki ja kokonaista 24 €uroa ja 77 senttiä vielä päälle. Mihinkähän tämänkin rahan saisi kulutettua? Nyt on siis edelleen vuokra rästissä, ja kohta toinen. Onneksi juhannus vietetään työmaalla, joten sillekkin rahalle on jo käyttökohde valittu. Mielelläni olisin tuonkin rahan säästänyt syksyyn, koska opinnot jatkuvat, ainakin näillä näkymin silloin.
Paskassa kahlataan. Joskus syvemmällä, ja joskus matalammalla. Pääasia on, että kahlataan. Ei se näet tämä työntekokaan ole aina niin hyvästä, varsinkaan näin alkuunsa, ja toki tämä tästä vielä tasoittuu. Näin ainakin uskon, vaikkei nämä uskon asioita olekkaan.
Huomenna pitäisi pitää juhlat. Vanhempi tyttäreni saa mittariin 4vuotta. Itseasiassa tuo ikä tuli täyteen jo maanantaina, mutta luonnollisesti maanantai ei ole ehkä se parhain juhlapäivä. Tietenkin muistimme häntä kuitenkin jo tuolloin pienin lahjuksin.
Vaikka olen toitottanut, että vanhemuuten vuodet vierivät nopeammin, tuntuu tuo 4 vuotta kuitenkin ikuisuudelta.
Suoraan sanottuna tuosta lähtien on elämä mennyt kokoajan loivaa alamäkeä, joskin pientä nousua pohjalta on aina silloin tällöin ollut havaittavissa. Mutta se ei ole lapsen vika se. Ärsyttävän kliseistä ja menetyksensä menettänyt sanonta: Elämä on!, pitänee kutinsa.
Nyt siis saatana siivoamaan! Eihän sitä tiedä vaikka vieraat kurkistaisivat vaikka pesukoneen taakse! Tuo oli sitten sarkasmia, ettei jää kenellekkään epäselväksi. Vihaan kaikkia juhlia! Vihhaan vihhaaaan!!!
PS. Onko sitä jengiä lähössä Jalometalliin? Ajattelin, että vois tuossa kesäkuun aikana alkaa tilailemaan pilettejä ja hotelleja?!
perjantaina, toukokuuta 21, 2010
Jos ei ole liikettä, ei ole elämää
Jääkiekon jokavuotiset MM-kisat on Suomen osalta taputeltu. Eilen tuli pataan Tsekiltä rankkareissa, ja suoraan puhuttuna, Tsekin tasavallan olisi pitänyt lyödä se naula arkkuun jo viimeistään toisessa erässä, mutta Tsekin tehottomuus, tuo Suomen kirous vuodesta toiseen piti lukemat tasan. Parempi voitti, ja sen ansaitsi.
Hyvää näissä kisoissa oli, että ne vanhat kiekkoikonit jätettiin uskaliaasti rannalle. Ja näistä ns.kovista nimistäkin ainakin Miettinen alitti riman ja reilusti. Tasan 0 -maalia. J.Jokinen nyt onneksi paransi loppua kohden, mutta se loppu tulikin sitten, kun ne tosi pelit alkoivat.
Mikä sitten tökkii? Vastaus on vuodesta toiseen sama. Keppi tärisee lapasissa, eikä ole sitä näissä kisoissa paljolti hehkutettua pelirohkeutta. Sankarin viittaa ei kukaan jaksa kantaa, vaikka halua onkin. Ja kun sitä viittaa yrittää väkisin sinne harteilla laittaa, saa sinne viitan sijasta apinan, joka näkyy tehottomuutena. Eli ei osuta edes tyhjiin.
Kaikesta huolimatta ja hyvää hakemalla postiivista oli, että uskallettiin ottaa niitä uusia naamoja, joita olympialaisten jälkipyykissä peräänkuulutin. Myönnettäköön, että välillä mm.Vatasta vietiin, kuin litran mittaa, mutta sanotaan, että Siperia opettaa. Korpikosski, Aaltonen ja Kontiola, eteenkin maalivahdit (kuten aina) vaikuttivat pirteiltä. Hahl, Santala ja Hytönen ovat mielestäni liian samankaltaisia duunareita, joita suomesta löytyy, mutta ei mielestäni niitä kaikkia tarvitse kisoihin ottaa. Kyseiset herrat eivat paljoa pisteillä mässäile. Ainakin yhden noista olisin jättänyt suosiolla (Santala, tuo Jalosen lempilapsi) rannalle ruikuttamaan.
Koko suomen peliä vaivasi tehottomuuden lisäksi väliin huono liike. Välillä taas peli pyöri, eteenkin Venäjä pelin ensimäisellä kympillä, mutta kun ei saada mustaa verkkoon, niin ei sitten saada. Tämä liikkeen puute korostui varsinkin eilen Tsekki pelissä. Tuntui, kuin olisi menty parkit päällä koko peli. Vai oliko se sittenkin vain Tsekin hyvyyttä, jossa käytettiin Suomen aseita Suomea vastaan?!
Ensi vuonna taas...valitettavasti. KISAT JOKA TOINEN VUOSI, sanon minä.
Hyvää näissä kisoissa oli, että ne vanhat kiekkoikonit jätettiin uskaliaasti rannalle. Ja näistä ns.kovista nimistäkin ainakin Miettinen alitti riman ja reilusti. Tasan 0 -maalia. J.Jokinen nyt onneksi paransi loppua kohden, mutta se loppu tulikin sitten, kun ne tosi pelit alkoivat.
Mikä sitten tökkii? Vastaus on vuodesta toiseen sama. Keppi tärisee lapasissa, eikä ole sitä näissä kisoissa paljolti hehkutettua pelirohkeutta. Sankarin viittaa ei kukaan jaksa kantaa, vaikka halua onkin. Ja kun sitä viittaa yrittää väkisin sinne harteilla laittaa, saa sinne viitan sijasta apinan, joka näkyy tehottomuutena. Eli ei osuta edes tyhjiin.
Kaikesta huolimatta ja hyvää hakemalla postiivista oli, että uskallettiin ottaa niitä uusia naamoja, joita olympialaisten jälkipyykissä peräänkuulutin. Myönnettäköön, että välillä mm.Vatasta vietiin, kuin litran mittaa, mutta sanotaan, että Siperia opettaa. Korpikosski, Aaltonen ja Kontiola, eteenkin maalivahdit (kuten aina) vaikuttivat pirteiltä. Hahl, Santala ja Hytönen ovat mielestäni liian samankaltaisia duunareita, joita suomesta löytyy, mutta ei mielestäni niitä kaikkia tarvitse kisoihin ottaa. Kyseiset herrat eivat paljoa pisteillä mässäile. Ainakin yhden noista olisin jättänyt suosiolla (Santala, tuo Jalosen lempilapsi) rannalle ruikuttamaan.
Koko suomen peliä vaivasi tehottomuuden lisäksi väliin huono liike. Välillä taas peli pyöri, eteenkin Venäjä pelin ensimäisellä kympillä, mutta kun ei saada mustaa verkkoon, niin ei sitten saada. Tämä liikkeen puute korostui varsinkin eilen Tsekki pelissä. Tuntui, kuin olisi menty parkit päällä koko peli. Vai oliko se sittenkin vain Tsekin hyvyyttä, jossa käytettiin Suomen aseita Suomea vastaan?!
Ensi vuonna taas...valitettavasti. KISAT JOKA TOINEN VUOSI, sanon minä.
maanantaina, toukokuuta 17, 2010
R.I.P Ronnie James Dio
Hevikääpiö on poissa! Mies joka tiettävästi keksi kennel -liiton merkin, eli etusormi pikkurilli yhdistelmän joka myös pirunmerkiksi lanseerattiin. Tervemenoa helvettiin Ronnie!
tiistaina, toukokuuta 11, 2010
Miten maailma makaa?
Mexikon lahdella on öljykatasrofi, elintarvikeala lakkoilee ja siitä viimeisestä jauhelihapaketista tapellaan, kuin köyhät konsanaan keskiajalla ruuasta. Islannin konsonanttihirviö -nimellä varustettu tulivuori pössäyttelee maailmanlopun enteitä, ettei lentokoneet pysy taivaalla, tai ainakaan ne eivät sinne pääse. Kreikassa ei ole tajuttu painaa "hätä-seis" nappulaa ajoissa ja nyt koko eurooppa on taloudellisesti polvillaan. Myöskin armas kotimaamme osallistuu Kreikan pelastus talvoisiin miljadilla. Mistäköhän tämäkin raha on revitty? Todennäköisesti sekin on lainaa, joka on otettu kalliimmalla korolla, millä Kreikka sen ottaa suomelta. Ja näitä rahoja tuskin Suomi koskaan saa takaisin maalta, jonka metsurit saavat ulkotyön lisän. Miten Nerokasta! Suomi myöskin kirjoittaa kokoajan uudestaan jääkiekko historiaa. Tälle kertaa häviämällä Tanskalle. Näin maailma makaa vuonna 2010.
Mutta jokatapauksessa kotimaassamme on kaikki suhteellisesti katsottuna hyvin, lukuunottamatta väliin huonosti toimivaa rahallista sosiaalipalvelua, ja varsin höveliä maahanmuuttopolitiikkaa. Sosiaalitoimistohan palvelee kaikkia muita, paitsi rehellisiä, ja oikeasti taloudellista tukea tarvitsevia ihmisiä. Sosiaalitoimisto voitaisiin mielestäni siirtää suoraan viinakaupan viereen, tai sen pullon voisi saada suoraan toimiston luukulta. Loput rahat meneekin sitten niille, keillä kaikki on reilassa. On vain löydetty se porsaanreikä mistä se raha lypsetään, ja niitä on. Niitä vain en kuuliaisena kansalaisen käytä törkeästi hyväkseni, mutta sekin päivä voi vielä koittaa.
Maahanmuutto asioihin en sen kummemmin viitsi edes puuttua. Vaikkakin SDP on esimerkiksi aloittanut populismin jo ensi vaaleja varten, en silti menisi ihan noin absurdeihin kommentteihin, mitä Heinäluoma ja Urpilainen ovat mediassa tehneet. Toki se on jälleen kerran sitä toimittajien rivien välistä lukemista, missä on epäonnistuttu.
Mutta sananen niissä on asian tynkääkin. Kyllä mielestäni tänne tulevilla pitäisi olla samat lait, eli tämä Urpilaisen "maassa maan tavalla" pitänee paikkansa. Muutoin meillä kohta rangaistuskeinona käytetään kivityksiä, ja noitia poltetaan toreilla. Ei sentäs, mutta työn perässä tulevat toisaalta ymmärrän, koska Helsingin velliperseille ei siivoushommat kelpaa, eikä bussin pyörittäminen kiinnosta. Toisaalta en taas ymmärrä niitä nuoriamiehiä jotka varmasti selviäisivät entisessä kotimaassaan, ja se maa varmasti heitä myös tarvitsee. Ja mielestäni rikollista taustaa omaavat voisivat mennä vaikka Ahvenanmaalle. Perkelettäkö niitä pitäsi täällä hyysätä. Eiköhän niitä ole ihan omasta takaa. Eli oikeaa turvapaikkaa tarvitsevat ovat kyllä tervetulleita.
Niin tai näin. Suomi on kuitenkin vielä hyvinvointivaltio ja muutenkin maantieteellisesti helpohko paikka olla, jos ei hankeen paleltumista oteta huomioon. Tämäkin yleensä on vain väkijuomien aiheuttamaa. Pohjanmaalle ei myöskään kannata haukkua painia homojen lajiksi, eikä lappalaiselta kysyä, miltä se poron pimpero tuntuu.
Täällä ei tornadot pyöri, ei tulivuoret sulata jäätiköitä, eikä tuhkä peitä puolta suomea. Ei lymyö malaria juomavedessä, eikä mamba matele marjastajaa väijymässä syksyisessä metsässä. Eikä myöskään Osaman miehet istu metroissa ja lentokoneissa pommi vyötäisillä...ainakaan vielä. Sisällissodatkin taitavat olla taakse jäänyttä elämää, vaikka lievää taistolais -verta vieläkin ilmenee, jos ei muualla, niin ainakin meidäm kemiläisten monikansallisissa metsäyhtiöissä.
Olipa harvinaisen positiivinen postaus tällä kertaa. Huomenna aamuvuoroon, niin eiköhän sitä nillittämisen aihetta taas löydy. Jos ei allekirjoittaneelta, niin muilta kylläkin potenssiin 6.
Mutta jokatapauksessa kotimaassamme on kaikki suhteellisesti katsottuna hyvin, lukuunottamatta väliin huonosti toimivaa rahallista sosiaalipalvelua, ja varsin höveliä maahanmuuttopolitiikkaa. Sosiaalitoimistohan palvelee kaikkia muita, paitsi rehellisiä, ja oikeasti taloudellista tukea tarvitsevia ihmisiä. Sosiaalitoimisto voitaisiin mielestäni siirtää suoraan viinakaupan viereen, tai sen pullon voisi saada suoraan toimiston luukulta. Loput rahat meneekin sitten niille, keillä kaikki on reilassa. On vain löydetty se porsaanreikä mistä se raha lypsetään, ja niitä on. Niitä vain en kuuliaisena kansalaisen käytä törkeästi hyväkseni, mutta sekin päivä voi vielä koittaa.
Maahanmuutto asioihin en sen kummemmin viitsi edes puuttua. Vaikkakin SDP on esimerkiksi aloittanut populismin jo ensi vaaleja varten, en silti menisi ihan noin absurdeihin kommentteihin, mitä Heinäluoma ja Urpilainen ovat mediassa tehneet. Toki se on jälleen kerran sitä toimittajien rivien välistä lukemista, missä on epäonnistuttu.
Mutta sananen niissä on asian tynkääkin. Kyllä mielestäni tänne tulevilla pitäisi olla samat lait, eli tämä Urpilaisen "maassa maan tavalla" pitänee paikkansa. Muutoin meillä kohta rangaistuskeinona käytetään kivityksiä, ja noitia poltetaan toreilla. Ei sentäs, mutta työn perässä tulevat toisaalta ymmärrän, koska Helsingin velliperseille ei siivoushommat kelpaa, eikä bussin pyörittäminen kiinnosta. Toisaalta en taas ymmärrä niitä nuoriamiehiä jotka varmasti selviäisivät entisessä kotimaassaan, ja se maa varmasti heitä myös tarvitsee. Ja mielestäni rikollista taustaa omaavat voisivat mennä vaikka Ahvenanmaalle. Perkelettäkö niitä pitäsi täällä hyysätä. Eiköhän niitä ole ihan omasta takaa. Eli oikeaa turvapaikkaa tarvitsevat ovat kyllä tervetulleita.
Niin tai näin. Suomi on kuitenkin vielä hyvinvointivaltio ja muutenkin maantieteellisesti helpohko paikka olla, jos ei hankeen paleltumista oteta huomioon. Tämäkin yleensä on vain väkijuomien aiheuttamaa. Pohjanmaalle ei myöskään kannata haukkua painia homojen lajiksi, eikä lappalaiselta kysyä, miltä se poron pimpero tuntuu.
Täällä ei tornadot pyöri, ei tulivuoret sulata jäätiköitä, eikä tuhkä peitä puolta suomea. Ei lymyö malaria juomavedessä, eikä mamba matele marjastajaa väijymässä syksyisessä metsässä. Eikä myöskään Osaman miehet istu metroissa ja lentokoneissa pommi vyötäisillä...ainakaan vielä. Sisällissodatkin taitavat olla taakse jäänyttä elämää, vaikka lievää taistolais -verta vieläkin ilmenee, jos ei muualla, niin ainakin meidäm kemiläisten monikansallisissa metsäyhtiöissä.
Olipa harvinaisen positiivinen postaus tällä kertaa. Huomenna aamuvuoroon, niin eiköhän sitä nillittämisen aihetta taas löydy. Jos ei allekirjoittaneelta, niin muilta kylläkin potenssiin 6.
lauantaina, toukokuuta 08, 2010
Kuva arvoitus
Nimeä vasemmanpuoleinen tyyppi. Pienenä vinkkinä kerrottakoon, että oikeanpuoleinen on hänen "paras kaveri", ellei peräti "lempi ystävä"!
perjantaina, toukokuuta 07, 2010
Top 100 levyt Nro 79: Iron Maiden - Number Of The Beast
Elettiin joulun alusaikaa 1986. Pieni varhaisteini kemiläisessä tehdastyöläisten lähiössä oli 11-vuotias koululainen. Kaverilta, tai oikeastaan kaverin isältä oli lainassa jotain, joka mullistaisi tämän pienen pojan elämän. Joululahjaksi saatu tupladekki mankka viimeistään ratkaisi asian. Enää ei tarvinnut harjoittaa kaiutin kaiutinta vasten hiiren hiljaisuutta vaativaa äänitystoimintaan, joka usein keskeytyi oven avaukseen, puhelimen pirinään (kyllä, tuolloin puhelimet pirisivät) tai Äidin syömään kutsuun.
Tämä vaikuttava äänitys oli Iron Maidenin Number Of The Beast vuodelta 1982. Jos levy muutti tämän pienen pojan elämää, niin eniten se kenties vaikutti metallin nykyiseenkin tilaan, siinä missä Metallican Puppets ja Slayerin Reign in Blood. Maiden vaikutteen kuulee lähes jokaisessa metalliorkesterissa jollain tapaa, myös näistä edellä mainituista. Puhutaan siis todellisesta klassikosta ja ennenkaikkea klassikko bändistä. Näinollen tästäkin on varmasti kaikki ylistyksen sanat sanottu ja varsinkin biisit loppuun soitettu.
Levy oli ensimmäinen missä Bruce Dickinson otti vokalistin vakanssin, ja josta oikeastaan alkoi koko Iron Maidenin marssi kohti maailman kenties suurinta metallibändiä. Tätä kesti aina vuoteen 1988, jolloin Seventh Son Of The Seventh Son ilmestyi, ja NWOBHM -genre Judas Priesteineen ja Saxoneineen joutui antamaan periksi Metallicalle, ja muille Trash -buumin bändeille. Seventh Sonin ja Beastin väliin mahtui Piece Of Mind, Powerslave, Live After Death live äänitys ja Somewhere In Time. Klassikoita kaikki, ja varmasti kaikki tällä listallakin.
Kappaleet: Number Of The Beast, Run To The Hills, Hallowed By Thy Name ovat vieläkin osa Iron Maidenin keikkasettiä, mutta miksipä ei olisi. Legenda -statusta kantavia biisejä on huono ottaa setistä poiskaan.
Tosin esim. Gangland ja The Prisoner olivat jostain syystä tuossa hamassa nuoruudessa suosikkeja. Johtuen kai, että rumpujen paukuttelu kiinnosti tuolloin suuresti. Ja kyseiset kappaleet alkavat rumpuintrolla.
Levyn nimen yhdeksi inspiraatioksi on nimetty eräs kolari, jonka albumin tuottaja Martin Birch ajoi. Birch nimttäin törmäsi nunnien pakettiautoon, ja auton korjaaminen maksoi yllättästi 666 puntaa. Vaikka tuohan nyt oli pelkkää sattumaa, syytettiin Maidenin ympäri maailmaa saatananpalvonnasta, kuinkas muutenkaan.
Nyt tämä samainen poika on kautta rantain jälleen koulussa. Tehdaslähiö on hiljalleen slummeutunut, asuinpaikka muuttunut, mutta monien musiikillisten mutkien kautta Iron Maidenia tulee vieläkin ajoittain kuunneltua, lähinnä nostalgian nostatus mielessä.
Viimeksi tämä levy soi vappuna, ja muutaman oluen antamalla voimalla se kuullosti pitkästä aikaa hyvältä, joskaa ei kovin tuoreelta. Alkaahan tämän äänityksestä olla jo 30-vuotta aikaa, ja 2012 ilmestymisestä tuo samainen ikä. Syntymäpäiviä odotellessa.
Tämä vaikuttava äänitys oli Iron Maidenin Number Of The Beast vuodelta 1982. Jos levy muutti tämän pienen pojan elämää, niin eniten se kenties vaikutti metallin nykyiseenkin tilaan, siinä missä Metallican Puppets ja Slayerin Reign in Blood. Maiden vaikutteen kuulee lähes jokaisessa metalliorkesterissa jollain tapaa, myös näistä edellä mainituista. Puhutaan siis todellisesta klassikosta ja ennenkaikkea klassikko bändistä. Näinollen tästäkin on varmasti kaikki ylistyksen sanat sanottu ja varsinkin biisit loppuun soitettu.
Levy oli ensimmäinen missä Bruce Dickinson otti vokalistin vakanssin, ja josta oikeastaan alkoi koko Iron Maidenin marssi kohti maailman kenties suurinta metallibändiä. Tätä kesti aina vuoteen 1988, jolloin Seventh Son Of The Seventh Son ilmestyi, ja NWOBHM -genre Judas Priesteineen ja Saxoneineen joutui antamaan periksi Metallicalle, ja muille Trash -buumin bändeille. Seventh Sonin ja Beastin väliin mahtui Piece Of Mind, Powerslave, Live After Death live äänitys ja Somewhere In Time. Klassikoita kaikki, ja varmasti kaikki tällä listallakin.
Kappaleet: Number Of The Beast, Run To The Hills, Hallowed By Thy Name ovat vieläkin osa Iron Maidenin keikkasettiä, mutta miksipä ei olisi. Legenda -statusta kantavia biisejä on huono ottaa setistä poiskaan.
Tosin esim. Gangland ja The Prisoner olivat jostain syystä tuossa hamassa nuoruudessa suosikkeja. Johtuen kai, että rumpujen paukuttelu kiinnosti tuolloin suuresti. Ja kyseiset kappaleet alkavat rumpuintrolla.
Levyn nimen yhdeksi inspiraatioksi on nimetty eräs kolari, jonka albumin tuottaja Martin Birch ajoi. Birch nimttäin törmäsi nunnien pakettiautoon, ja auton korjaaminen maksoi yllättästi 666 puntaa. Vaikka tuohan nyt oli pelkkää sattumaa, syytettiin Maidenin ympäri maailmaa saatananpalvonnasta, kuinkas muutenkaan.
Nyt tämä samainen poika on kautta rantain jälleen koulussa. Tehdaslähiö on hiljalleen slummeutunut, asuinpaikka muuttunut, mutta monien musiikillisten mutkien kautta Iron Maidenia tulee vieläkin ajoittain kuunneltua, lähinnä nostalgian nostatus mielessä.
Viimeksi tämä levy soi vappuna, ja muutaman oluen antamalla voimalla se kuullosti pitkästä aikaa hyvältä, joskaa ei kovin tuoreelta. Alkaahan tämän äänityksestä olla jo 30-vuotta aikaa, ja 2012 ilmestymisestä tuo samainen ikä. Syntymäpäiviä odotellessa.
perjantaina, huhtikuuta 30, 2010
Kuulumisia
Lukukausi loppui, ennen kuin se kerkesi näemmä edes alkaa. Siltä se ainakin tuntui. Vuosi siis vilahti, mutta ei tällä kertaa ihan turhuuteen, poikihan se ainakin kesätöitä, jos ei muuta.
Mitä siis jäi käteen. Ei mitään yleissivistävää, eikä suuresti ammatillistakaan. Ainakaan mitään täysin uutta. Henkistä hyvinvointia nyt ainakin, ja yllättävää itsensä ylittämistä muutamissa aineissa. Esim Kemia, ja siihen liityvä matematiikka kaikkine perseilyineen. Kokonaisuutena koulumenestykseni yllätti myös, eli ylitin itseni. Sitä kai ole ehkä niin tyhmä, mitä luulisi ulkonäonnöllisesti katsottuna.
Fysiikan peruskurssi, kemiaa, laboratorio läträystä, teräksen valmistus, koneistusta ja tietenkin alaan liityvät aineet menivät siis erittäin hyvällä menestyksellä läpi. Mutta toki kesän työt lyhentää ensi lukukautta, ja todennäköisesti pidentää sitä luonnollisesti peräti seuraavaan vuoteen. Eli tämä elokuu vielä hikoillaan hiokkeen valmistuksen merkeissä. Mutta toivotaan nyt kuitenkin, ettei se vaikuta valmistumiseen. Rästejä on siis ainakin tiedossa heinähäkillinen.
Tänään tuli käytyä virallistamassa työsuhde. Lakoonisen perehdytyksen jälkeen annettiin nimikirjoitusnäyte, ja sitä vasten sai kulkuluvat. Ja kaikesta päätellen, vihdoin ja viimein myös hiomolle ollaan saatu ns. työsuhdelisä palkkaukseen. Ollaan siis poistuttu 60-luvulta ja vanhan Veitsiluodon aikaisista pykälistä ja vedetty kello oikeaan aikaan.
Ja kun tuota almanakkaa katsoo, niin näyttäisi se tämän päivämäärän kohdalla vappua. Eli kai se illalla pitää "simapullo" aukaista.
Mitä siis jäi käteen. Ei mitään yleissivistävää, eikä suuresti ammatillistakaan. Ainakaan mitään täysin uutta. Henkistä hyvinvointia nyt ainakin, ja yllättävää itsensä ylittämistä muutamissa aineissa. Esim Kemia, ja siihen liityvä matematiikka kaikkine perseilyineen. Kokonaisuutena koulumenestykseni yllätti myös, eli ylitin itseni. Sitä kai ole ehkä niin tyhmä, mitä luulisi ulkonäonnöllisesti katsottuna.
Fysiikan peruskurssi, kemiaa, laboratorio läträystä, teräksen valmistus, koneistusta ja tietenkin alaan liityvät aineet menivät siis erittäin hyvällä menestyksellä läpi. Mutta toki kesän työt lyhentää ensi lukukautta, ja todennäköisesti pidentää sitä luonnollisesti peräti seuraavaan vuoteen. Eli tämä elokuu vielä hikoillaan hiokkeen valmistuksen merkeissä. Mutta toivotaan nyt kuitenkin, ettei se vaikuta valmistumiseen. Rästejä on siis ainakin tiedossa heinähäkillinen.
Tänään tuli käytyä virallistamassa työsuhde. Lakoonisen perehdytyksen jälkeen annettiin nimikirjoitusnäyte, ja sitä vasten sai kulkuluvat. Ja kaikesta päätellen, vihdoin ja viimein myös hiomolle ollaan saatu ns. työsuhdelisä palkkaukseen. Ollaan siis poistuttu 60-luvulta ja vanhan Veitsiluodon aikaisista pykälistä ja vedetty kello oikeaan aikaan.
Ja kun tuota almanakkaa katsoo, niin näyttäisi se tämän päivämäärän kohdalla vappua. Eli kai se illalla pitää "simapullo" aukaista.
keskiviikkona, huhtikuuta 28, 2010
Pasi Rautiainen - The Legend
Moni ei ehkä tätä tiedä, mutta jalkapallo, tuo vihreänveran shakki on huomaamattani noussut suosikkilajikseni ohi jääkiekon. Lukuunottamatta NHL -kiekkoa, mikä onkin periaatteessa eri peli, mitä täällä vanhalla mantereella. Suomalainen jalkapallo (potkupallo) ei kylläkään kiinnosta kiven vertaa.
En nyt ala puhumaan tässä lajin hienouksista, mutta tässä muutamien vuosien aikana suomalaiseenkin mediaan on onnistuttu löytämään varsin värikkäitä persoonia. Kaikki muistavat, ja tai ainakin ovat kuulleet valmentaja/kommentaattori Pasi Rautiaisesta, tuosta pörrötukkaisesta moottoriturvasta, jonka tajunnanvirta ohittaa välillä painokelvollisuuden. Tässä pari sitaattia miehen "kommenteista". Varsin suorapuheinen mies, ja onpa hän suorissa lähetyksissä luvannut yhtä ja toista, ja kävelyksi ja pyöräilyksihan se on mennyt (studiosta kotiin Porvooseen). Jalkapalloon vihkiytymättämänkin kannattaa tutustua. Tietenkään nämä eivät näin luettuina ole kovinkaan hauskoja, mutta anyway..
" Katsellesani peliä meinasi mulla mennä bratwurstit väärään kurkkuun. Se oli karmeaa katseltavaa. Se peli oli kuin gasellit vastaan norsut. Jos joku nauraa Miguli Kottilan käänöksille, niin ne ovat vielä elastisia moottorivenekäännöksiä Janckeriin verrattuna. Mies kääntyi kuin autolautta!"
"Tuo Eto'o on kyllä vahva vääntämään. Tuollaista siitä tulee kun on pikkupojasta asti kipaissut noutamaan kaivolta äidille vettä 9km päästä."
"Jos miehen nimi on Trabelsi niin ei kai siitä muuta ole ku harmia"
Ei,ei, ei.. Kyllä nämä jätkät on harjoitelleet ja tehneet kotiläksynsä. Ei siihen tarvita mitään mustaa
voodoo-pappia seisomassa munanpäällään.."
"Mestareiden liigassa tuli nähtyä Rüstun otteita useastikin 2000-luvun alkupuolella, mutta ennen kisoja olin varma että tämä herra on jo nykyisin myymässä mattoja Istanbulin basaareissa".
"Se lääkäri (Hans-Willem Müller-Wohlfarth) tuntee mun kropan salaisuudet paremmin kuin mun vaimo Päivi. Ja herranjestas, me ollaan oltu yhdessä kohta 30 vuotta."-
Simolle tuli pientä takapakkia ja Andreasenista pitää kysyä Casagrandelta (TPS:n toimitusjohtaja), voin antaa numeron. Viimeinen tarina oli se, että MYPA-pelin jälkeen hän lähti Tanskaan. Sitten mulle sanottiin, että se lähtee gimmafrendinsä kanssa etelään. Se varmaan pamputtaa muijaansa jossain Mallorcalla. Mutta eihän se ole tehnyt kuin viisi maalia meille.
"Sori, että mä tulen tähän väliin. Juhliiko ne Euroopan mestaruutta vielä? Mä luulin, että se turnaus oli saatana loppu. Vai jatkuuko se vielä?"
"Sitten mitä mä en tajunnu saatana. Mä luulin, ettei Suomi saanut pinnan pinnaa mutta ne vissiin voitti koko EM:n kun saivat palkintoja. Mulla oli kutina, ettei tullut voittoja. Niinhän se oli sähköteknikkojen hiihtoskaboissakin kuusivuotiaana kun oli kolme osallistujaa ja jäin aina kolmanneksi niin kyllä mäkin siitä aina jonkun lusikan sain".
"Heinikankaan "Jallusta" on yöllä tullut tyttölapsen isä. Wayne Brown sai kaksi päivää sitten tyttöystävänsä Lontoosta tänne. Eilen hän ei ollut terävimmillään luonnollisista syistä, mutta tänään oli jo pikkuisen terävämpi".
Mietitään kuka veti silloin joukkuetta? Nenä-Thompson. Itse muistat seiskyt luvulta, Thompson kuulu itse siihen luunmurskaaja/lanausosastoon. Eihän hän mee Littii opettaan ulkoteräsyöttöö, hän ei edes tiedä mikä on ulkoterä."
"Paineita ja paineita! Paineita on siinä vaiheessa kun hyppää vaimon kanssa sänkyyn ja Pikku-Pasin pitäis alkaa suorittaan."
Eve: " Pasi, mitä mieltä olet Pablo Aimarin peliesityksestä"?
Pasi: "No onhan toi Aimar aikamoinen tarhapöllö. Ei tolla varmaan baarin pääsis. "
"...kyl sä Matti tiedät sen tunteen kun mustaa miestä tulee edestä ja takaa"
"Miehellä on vasen jalka vain seisomista varten"
Yms yms. Jokatapauksessa supliikkimies, ja juuri tällaisia persoonia pitäisi olla Suomen urheilussa enemmän. Harmi, että niitä parhaimpia Rautiaisen lohkaisuja en enää muista, enkä niitä tähän hätään netin syövereistä löyrtänyt.
Mutta vielä paremmaksi laittaa selostaja Tuomas Virkkunen, mutta siitä vaikka ensi viikolla.
En nyt ala puhumaan tässä lajin hienouksista, mutta tässä muutamien vuosien aikana suomalaiseenkin mediaan on onnistuttu löytämään varsin värikkäitä persoonia. Kaikki muistavat, ja tai ainakin ovat kuulleet valmentaja/kommentaattori Pasi Rautiaisesta, tuosta pörrötukkaisesta moottoriturvasta, jonka tajunnanvirta ohittaa välillä painokelvollisuuden. Tässä pari sitaattia miehen "kommenteista". Varsin suorapuheinen mies, ja onpa hän suorissa lähetyksissä luvannut yhtä ja toista, ja kävelyksi ja pyöräilyksihan se on mennyt (studiosta kotiin Porvooseen). Jalkapalloon vihkiytymättämänkin kannattaa tutustua. Tietenkään nämä eivät näin luettuina ole kovinkaan hauskoja, mutta anyway..
" Katsellesani peliä meinasi mulla mennä bratwurstit väärään kurkkuun. Se oli karmeaa katseltavaa. Se peli oli kuin gasellit vastaan norsut. Jos joku nauraa Miguli Kottilan käänöksille, niin ne ovat vielä elastisia moottorivenekäännöksiä Janckeriin verrattuna. Mies kääntyi kuin autolautta!"
"Tuo Eto'o on kyllä vahva vääntämään. Tuollaista siitä tulee kun on pikkupojasta asti kipaissut noutamaan kaivolta äidille vettä 9km päästä."
"Jos miehen nimi on Trabelsi niin ei kai siitä muuta ole ku harmia"
Ei,ei, ei.. Kyllä nämä jätkät on harjoitelleet ja tehneet kotiläksynsä. Ei siihen tarvita mitään mustaa
voodoo-pappia seisomassa munanpäällään.."
"Mestareiden liigassa tuli nähtyä Rüstun otteita useastikin 2000-luvun alkupuolella, mutta ennen kisoja olin varma että tämä herra on jo nykyisin myymässä mattoja Istanbulin basaareissa".
"Se lääkäri (Hans-Willem Müller-Wohlfarth) tuntee mun kropan salaisuudet paremmin kuin mun vaimo Päivi. Ja herranjestas, me ollaan oltu yhdessä kohta 30 vuotta."-
Simolle tuli pientä takapakkia ja Andreasenista pitää kysyä Casagrandelta (TPS:n toimitusjohtaja), voin antaa numeron. Viimeinen tarina oli se, että MYPA-pelin jälkeen hän lähti Tanskaan. Sitten mulle sanottiin, että se lähtee gimmafrendinsä kanssa etelään. Se varmaan pamputtaa muijaansa jossain Mallorcalla. Mutta eihän se ole tehnyt kuin viisi maalia meille.
"Sori, että mä tulen tähän väliin. Juhliiko ne Euroopan mestaruutta vielä? Mä luulin, että se turnaus oli saatana loppu. Vai jatkuuko se vielä?"
"Sitten mitä mä en tajunnu saatana. Mä luulin, ettei Suomi saanut pinnan pinnaa mutta ne vissiin voitti koko EM:n kun saivat palkintoja. Mulla oli kutina, ettei tullut voittoja. Niinhän se oli sähköteknikkojen hiihtoskaboissakin kuusivuotiaana kun oli kolme osallistujaa ja jäin aina kolmanneksi niin kyllä mäkin siitä aina jonkun lusikan sain".
"Heinikankaan "Jallusta" on yöllä tullut tyttölapsen isä. Wayne Brown sai kaksi päivää sitten tyttöystävänsä Lontoosta tänne. Eilen hän ei ollut terävimmillään luonnollisista syistä, mutta tänään oli jo pikkuisen terävämpi".
Mietitään kuka veti silloin joukkuetta? Nenä-Thompson. Itse muistat seiskyt luvulta, Thompson kuulu itse siihen luunmurskaaja/lanausosastoon. Eihän hän mee Littii opettaan ulkoteräsyöttöö, hän ei edes tiedä mikä on ulkoterä."
"Paineita ja paineita! Paineita on siinä vaiheessa kun hyppää vaimon kanssa sänkyyn ja Pikku-Pasin pitäis alkaa suorittaan."
Eve: " Pasi, mitä mieltä olet Pablo Aimarin peliesityksestä"?
Pasi: "No onhan toi Aimar aikamoinen tarhapöllö. Ei tolla varmaan baarin pääsis. "
"...kyl sä Matti tiedät sen tunteen kun mustaa miestä tulee edestä ja takaa"
"Miehellä on vasen jalka vain seisomista varten"
Yms yms. Jokatapauksessa supliikkimies, ja juuri tällaisia persoonia pitäisi olla Suomen urheilussa enemmän. Harmi, että niitä parhaimpia Rautiaisen lohkaisuja en enää muista, enkä niitä tähän hätään netin syövereistä löyrtänyt.
Mutta vielä paremmaksi laittaa selostaja Tuomas Virkkunen, mutta siitä vaikka ensi viikolla.
perjantaina, huhtikuuta 23, 2010
Kesäksi saareen
Facebookissa on olemassa ryhmiä joihin voi liittyä, mukamas kannatuksen vuoksi. Osa turhempia ja osa sitäkin turhempia. Yksi ryhmä inhoaa kaikkia, joilla koskaan ole asiat hyvin. Hyvä ryhmä, sillä itsehän henkilökohtaisesti kuulun tuoin ryhmän vastapuolelle, toistaiseksi. Vai muistaako joku, milloin tähän risukasaan olisi käynyt edes häivähdys tuosta taivaalla loistavasta tulipallosta? Tuskin muistaa.
Mutta vapun jälkeen voinen loikata vastapuolelle, ja tästä ei Merisalolla ole olemassa nauhoja, kuten eräässä Tiuran tapauksessa, sillä näyttää vakavasti siltä, että kesällä ei tarvitse sittenkään kylkeä tuon tulipallon loisteessa grillata, nimittäin saari kutsuu. Tarkemmin sijainti on Veitsiluoto, ja Hiomo. Eli ns.mekaanisen massan valmistus.
Niinkuin tyypillistä, niin haetaan hakemalla ne varjopuolet tästäkin paisteesta. Paikka on sama, missä jo toissa kesänä ahkeroin. Ja mikäli paikan kymppiä on uskominen, on "hyvällä" tuurilla vuorokin sama, eli sen hassun näköisen tonttu-ukon kanssa työskentely siis jatkuu. (Tästä menninkäisestä voi lukea kesän 2008 plörinöistä).
Myös huonoa tuuria oli siinä, että minun työhalukkuudesta oltiin kiinnostuneita myös paperikone 1:ellä, mutta nopeat elävät, enkä tätä tiennyt haastatteluun lupautuessani. Opintoja silmällä pitäen, olisi ollut hyvä nähdä saaren toimintaa tuoltakin kantilta.
Mutta samapa tuo. Pääasia on, että ON töitä, vaikka vain 4kk.
Opintojen rintamaltakin kuuluu pelkästään positiivista. Perusosaamisen näyttötutkinto hujahti läpi, ja vielä kiitettävällä arvosanalla. Mainittavaa on, että näin ei ole opettajan mukaan monesti tapahtunut.
Nyt sitten vain odotellaan, mikä paikka tai mikä kodinkone hajoaa. Näin yleensä käy, kun töihin pääsee. Auto pitänee huoltaa ainakin ensi töiksi. Jos tuota koslaa voi enää edes autoksi kutsua.
PS. Mika "The Darkest side of" Jurmu. Se Nihilistin levy löytyy Spotifysta, mutta voin toki lähettääkkin biisejä. Kerrot vain mitä.
PS2. Nyt olutta kylmään ja kurkusta alas.
Mutta vapun jälkeen voinen loikata vastapuolelle, ja tästä ei Merisalolla ole olemassa nauhoja, kuten eräässä Tiuran tapauksessa, sillä näyttää vakavasti siltä, että kesällä ei tarvitse sittenkään kylkeä tuon tulipallon loisteessa grillata, nimittäin saari kutsuu. Tarkemmin sijainti on Veitsiluoto, ja Hiomo. Eli ns.mekaanisen massan valmistus.
Niinkuin tyypillistä, niin haetaan hakemalla ne varjopuolet tästäkin paisteesta. Paikka on sama, missä jo toissa kesänä ahkeroin. Ja mikäli paikan kymppiä on uskominen, on "hyvällä" tuurilla vuorokin sama, eli sen hassun näköisen tonttu-ukon kanssa työskentely siis jatkuu. (Tästä menninkäisestä voi lukea kesän 2008 plörinöistä).
Myös huonoa tuuria oli siinä, että minun työhalukkuudesta oltiin kiinnostuneita myös paperikone 1:ellä, mutta nopeat elävät, enkä tätä tiennyt haastatteluun lupautuessani. Opintoja silmällä pitäen, olisi ollut hyvä nähdä saaren toimintaa tuoltakin kantilta.
Mutta samapa tuo. Pääasia on, että ON töitä, vaikka vain 4kk.
Opintojen rintamaltakin kuuluu pelkästään positiivista. Perusosaamisen näyttötutkinto hujahti läpi, ja vielä kiitettävällä arvosanalla. Mainittavaa on, että näin ei ole opettajan mukaan monesti tapahtunut.
Nyt sitten vain odotellaan, mikä paikka tai mikä kodinkone hajoaa. Näin yleensä käy, kun töihin pääsee. Auto pitänee huoltaa ainakin ensi töiksi. Jos tuota koslaa voi enää edes autoksi kutsua.
PS. Mika "The Darkest side of" Jurmu. Se Nihilistin levy löytyy Spotifysta, mutta voin toki lähettääkkin biisejä. Kerrot vain mitä.
PS2. Nyt olutta kylmään ja kurkusta alas.
sunnuntaina, huhtikuuta 18, 2010
Ei sittenkään niin omaperäistä
Fist:in ja Panteran levyn kansissa on jotain samaa. Fist julkaisi tämän levyn 1982 ja Pantera kymmenen vuotta myöhemmin. Sattumaako?
perjantaina, huhtikuuta 16, 2010
Videot viikonlopuksi
Alkuun heti pimppiheviä, muistaakseni Tanskasta. Pretty Maids, joka jäi ameriikan hiuslakan tuoksuisten kollegoiden jalkoihin, mutta enemmän tämä taitaa erästä Helloweenia muistuttaa. Mutta hitti suoraan 80-luvulta. Karu meininki.
Uutta Finntrollia. Mukavaa kaljoittelu musiikkia edelleen, mutta kieltämättä tästä on jo hohto pois. Osasyynä nyt ainakin se, että näitä samantyylisia rallatuksia viljeleviä bändejä on syntynyt kuin sieniä sateella. Saksasta yllättäen. Mutta...
Naiset viimeisenä!! Tämä vain sen takia, että tässä on akka ratissa, eli äänijänteita kurittaa nainen skeban kera. Support! Näitähän ei paljoa tämän suunnan musiikissa ole. Mutta ihmetelkää. Darkened Nocturn Slaughtercult
Uutta Finntrollia. Mukavaa kaljoittelu musiikkia edelleen, mutta kieltämättä tästä on jo hohto pois. Osasyynä nyt ainakin se, että näitä samantyylisia rallatuksia viljeleviä bändejä on syntynyt kuin sieniä sateella. Saksasta yllättäen. Mutta...
Naiset viimeisenä!! Tämä vain sen takia, että tässä on akka ratissa, eli äänijänteita kurittaa nainen skeban kera. Support! Näitähän ei paljoa tämän suunnan musiikissa ole. Mutta ihmetelkää. Darkened Nocturn Slaughtercult
perjantaina, huhtikuuta 09, 2010
Kuulumisia
Lopun alku lähenee. Eli viimeinen jakso ensimmäiseltä lukukaudelta alkaa maanantaina. Vuosi on mennyt nopeaa, niinkuin tällä iällä kuuluukin. Nopeaan ja turhuuteen.
Koulun motivaation kanssa on ollut niin ja näin. Toisinaan nappaa ja toisinaan ei. Tämän viikon koe rupeaman jälkeen motivaatio mittari on aika lähellä nollaa, vaikka taisi kiitettävät arvosanat opettaja raapustaa molempien kokeiden yänurkkaan. Mikä sitten vetää mielen matalaksi? Sen kun tietäisi.
Ehkä yksi osasyy tähän on kesän tulo. Sen kai pitäisi olla hyvä ja "valoisa" seikka, mutta epätietoisuus kesän kuviosta painanee mieltä. Ainakin kesätöiden osalta. Ilmeisesti niitä ei nytkään ole minulle tarjolla, eli sosiaalitoimiston luukku käynee suvena tutuksi, koska luonnollisestikkaan opintotuen ruhtinaallinen korvaus ei kesällä juokse.
Pitäisi kai olla toisen puolesta iloinen näissä kesätyöasioissa, varsinkin kun se sattuu oman ryhmän jäsenelle, mutta jostain syystä en vain osaa. Tämä onnenpotku kun sattui sellaisen kohdalle, joka vaivaituu paikalle ehkä kerran viikossa, ja jolla on puolet kursseista suorittamatta. Syljettää tällainen. Ilmeisesti arkittamo on kohde, minne tämä apina sijoitetaan. Kun vielä tämä samainen apina kysäisi minulta, että "Mikä on arkittamo?" olin pisteessä, jossa veren kiehuminen alkaa. Mielestäni paperiteollisuuden eri prosessit pitäisi olla jo koulutuksen tässä vaiheessa selvillä, mutta minkäs teet. Tyhmyys loistaa kirkkaana.
En ole huomannut koskaan aikaisemmin katkeruuden rumia elkeitä itsessäni, mutta kai tämä nyt on sitä. Mutta tämä on myös vitun väärin, jopa muita, hyviä oppilaita kohtaan. Saatana! Tasan ei käy kun onnea jaellaan, mutta tuntuu, että minä en ole edes paikalla, kun sitä harvoin on jaossa.
Aloitan nyt zumban imurin kanssa, ja huuhdon illantullen oluelle katkeruuden ja järjen päästäni.
SO LONG!!!
Koulun motivaation kanssa on ollut niin ja näin. Toisinaan nappaa ja toisinaan ei. Tämän viikon koe rupeaman jälkeen motivaatio mittari on aika lähellä nollaa, vaikka taisi kiitettävät arvosanat opettaja raapustaa molempien kokeiden yänurkkaan. Mikä sitten vetää mielen matalaksi? Sen kun tietäisi.
Ehkä yksi osasyy tähän on kesän tulo. Sen kai pitäisi olla hyvä ja "valoisa" seikka, mutta epätietoisuus kesän kuviosta painanee mieltä. Ainakin kesätöiden osalta. Ilmeisesti niitä ei nytkään ole minulle tarjolla, eli sosiaalitoimiston luukku käynee suvena tutuksi, koska luonnollisestikkaan opintotuen ruhtinaallinen korvaus ei kesällä juokse.
Pitäisi kai olla toisen puolesta iloinen näissä kesätyöasioissa, varsinkin kun se sattuu oman ryhmän jäsenelle, mutta jostain syystä en vain osaa. Tämä onnenpotku kun sattui sellaisen kohdalle, joka vaivaituu paikalle ehkä kerran viikossa, ja jolla on puolet kursseista suorittamatta. Syljettää tällainen. Ilmeisesti arkittamo on kohde, minne tämä apina sijoitetaan. Kun vielä tämä samainen apina kysäisi minulta, että "Mikä on arkittamo?" olin pisteessä, jossa veren kiehuminen alkaa. Mielestäni paperiteollisuuden eri prosessit pitäisi olla jo koulutuksen tässä vaiheessa selvillä, mutta minkäs teet. Tyhmyys loistaa kirkkaana.
En ole huomannut koskaan aikaisemmin katkeruuden rumia elkeitä itsessäni, mutta kai tämä nyt on sitä. Mutta tämä on myös vitun väärin, jopa muita, hyviä oppilaita kohtaan. Saatana! Tasan ei käy kun onnea jaellaan, mutta tuntuu, että minä en ole edes paikalla, kun sitä harvoin on jaossa.
Aloitan nyt zumban imurin kanssa, ja huuhdon illantullen oluelle katkeruuden ja järjen päästäni.
SO LONG!!!
keskiviikkona, huhtikuuta 07, 2010
Enochian Crescent: Lyijysiipi
Uutta Enochian Crescentia nettisinkun muodossa kera kuvakollaasin. Pienen sulattelun jälkeen, ei tämä nyt hirveän pahalta kuullosta, vaikka kertosäkeen kohdalla tuleekin eräs Kotiteollisuus mieleen. Eli kannattaa ainakin kuunnella väkipakolla sinne puoliväliin saakka.
Tosin onhan näitä suomi -"viserryksiä" Crescentillä aikaisemminkin kuultu. mm. Muisto Sorkasta ja legendaarinen Väkisinkastettu. Mielipiteitä?
Tosin onhan näitä suomi -"viserryksiä" Crescentillä aikaisemminkin kuultu. mm. Muisto Sorkasta ja legendaarinen Väkisinkastettu. Mielipiteitä?
torstaina, huhtikuuta 01, 2010
Last.Fm ja nollat tauluun
Tänään sen voisi tehdä. Onhan aprillipäivä eli huhtikuun 1. Siis nollataan jälleen laskurit tuosta mainiosta ohjelmasta. En usko, että jatkossakaan lista tulee radikaalisti muuttumaan, mutta jännittävä nähdä.
Eli tästä http://www.last.fm/user/HammerFM taas seuraamaan, miten se kehittyy. Ja tuosta oikeasta laidasta näkyy myös osaksi kärkipää.
Tässäpä reilun vuoden aikainen lista kuunnelluista artisteista. n.30 kuunnelluinta Yhteensä biisejä tuli kuunneltua yli 17200 1421 eri artistilta.
1 Satanic Warmaster 154
2 Horna 145
3 Bathory 136
4 Darkthrone 126
5 Nokturnal Mortum 108
5 Inquisition 108
7 Sargeist 102
8 Archgoat 96
9 Nifelheim 91
10 Drowning the Light 90
11 Moonblood 87
11 Arckanum 87
11 Goatmoon 87
11 Taake 87
15 Beastcraft 86
15 Burzum 86
17 Slayer 85
17 Arghoslent 85
17 Death 85
20 Absurd 84
21 Celestia 82
21 Totenburg 82
23 Behexen 81
24 Nunslaughter 80
25 1349 79
26 Mütiilation 72
27 Diaboli 71
27 Urn 71
29 Funeral Mist 70
30 Judas Iscariot 68
..että näin! Jatkossa voisi piiitkästä aikaa päivitellä viikottaisetkin listat, mutta katsotaan ajan puitteissa mitä tuleman pitää.
Eli tästä http://www.last.fm/user/HammerFM taas seuraamaan, miten se kehittyy. Ja tuosta oikeasta laidasta näkyy myös osaksi kärkipää.
Tässäpä reilun vuoden aikainen lista kuunnelluista artisteista. n.30 kuunnelluinta Yhteensä biisejä tuli kuunneltua yli 17200 1421 eri artistilta.
1 Satanic Warmaster 154
2 Horna 145
3 Bathory 136
4 Darkthrone 126
5 Nokturnal Mortum 108
5 Inquisition 108
7 Sargeist 102
8 Archgoat 96
9 Nifelheim 91
10 Drowning the Light 90
11 Moonblood 87
11 Arckanum 87
11 Goatmoon 87
11 Taake 87
15 Beastcraft 86
15 Burzum 86
17 Slayer 85
17 Arghoslent 85
17 Death 85
20 Absurd 84
21 Celestia 82
21 Totenburg 82
23 Behexen 81
24 Nunslaughter 80
25 1349 79
26 Mütiilation 72
27 Diaboli 71
27 Urn 71
29 Funeral Mist 70
30 Judas Iscariot 68
..että näin! Jatkossa voisi piiitkästä aikaa päivitellä viikottaisetkin listat, mutta katsotaan ajan puitteissa mitä tuleman pitää.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
