Ensimmäinen viikko koulua on takana. Koulua siis konkreettisesti, eli siellä perseen hikoiluttamista. Jokseenkin helpottavaa, nimittäin työharjoittelu oli raastavaa tuskaa, vaikka kova yritys asennoitumiseen olikin. Lopussa kuitenkin kiitos seisoo, nimittäin järki.
Tuntuu, että kaikki energiavarastot ovat ehtyneet ja henkinenkään hyvinvointi ei ole sieltä parhaimmasta päästä. Kroppa vaan ei käynnisty vuorotyöhön ilman rahallista korvausta. Joulun tulokin stressaa, kuten joulun kuvaan ja perinteisiin kuuluukin.
Jokatapauksessa joululomahan tässä pukkaa päälle, ja eiköhän pattereissa ole sen jälkeen virtaa, että jaksaa taas keskittyä loppukiriin koulun suhteen. Kansankynttilällä oli vakaa aikomus, että paperit olisivat kourassa keväällä.
Toisinsanoin pari näyttöa ja se perkeleen lopputyö pitäisi tuhertaa, niin homma alkaisi olla taputeltu.
Toki täytyy muistaa, että näytöt tapahtuvat taas työharjoittelun muodossa, eli 16 viikkoa palkatonta "herkkua" on luvassa tulevaisuudessa. Tähän mennessä näytöistä on tullut yhtä lukuunottamatta kiitettävät arvosanat, ja voin yhtään ylpeilemättä kertoa, että vaativiakin ovat näytöt olleet.
Onneksi on hieman pitempi viikonloppu edessä, ja kaljanpaskaa ajattelin iltasella naukkailla. Mikäpä mukavampaa, kuin hommata huomiseksi huono olo.
Tuhkaluukun numero 4. Altars Of Destruction. Pitkän linjan Suomirässiä. Jos Slayer olisi vielä se vanha kunnon Slayer, se voisi kuullostaa tältä.