Joulu paketissa

Nyt se on taas lusittu. Jouluruuan tuoman oksettavan ällötystilan ja joulustressin aiheuttama paniikki on ohi. Itse kärsin vain tuosta ensimmäisestä. Oikeastaan se ällötys tuli jo ennen kuin palastakaan näistä joulupöydän antimista löysi suuhuni. En tiedä mistä tämä johtui. Osittain ehkä siksi, että tämä oli ensimmäinen kerta, että aterioimme koko perheen voimalla kotona, ja ehkä siksikin, että tällä revohkalla syöminen aiheutti sen, että ruokailu täytyi yrittää suorittaa "muka" juhlallisesti, mutta erittäin vaikeaa se on kahden tenavan kanssa. Eli täytyi tehdä ns. ruotsinlaiva lautanen, ja sulloa siihen lautaselle kalat, lihat yms. sekaisin. Siis ei ihan minkään oikeaoppisen etiketin mukaan, mutta aivan sama.

Tein päätöksen: ensi jouluna näitä kinkkuja, karjalan paisteja ja laatikoita ynnä muut täyttävät vedetään vain ja ainoastaan aattona, jos silloinkaan. Sen verran tämä ällötys soimaa ajatuksiani ja sitä myötä vatsaani vieläkin. Onneksi siihen on jälleen kokonainen vuosi aikaa.

Seuraavaksi olisikin vuorossa uusi vuosi kaikkinen kujeineen. Tuumailin, että pitäisi kai hankkia räjähteitä, tai vähintäänkin ilotulitus tarpeistoa. Tosin ihan pienellä budjetilla, lasten iloiksi. Siinäpä sitä on ohjelmaa, kun ei kuitenkaan suuremmin kiehdo ajatus juottoloihin jonottamisesta. Ja varsinkin, kun vielä syntymäpäivät hiipivät jo siinä heti uuden vuoden kulman takana, voi olla, että uusi vuosi menee todellakin ihan kotosalla. Sitä paitsi, joulupäivänä suoritettu juopottelu osoitti, että ei tuonne suurempaa tunteen paloa ole, mutta mukavaa oli mukavassa seurassa.

Katellaan...