Taantumista

Viime syksyn ja talven aikana tuli täälläkin äpistyä kaikki työttömyyden "loistokkuudesta" maan ja helvetin välistä, joten eipä niistä enää sen enempää, koska tilannehan on jälleen sama, paitsi, että se on vain puolta pahempi.

Tuntuu vaan entistä ahdistavammalta, koska tämä jätkä tippuu kohta ansiosidonnaiselta, eli liiton rahoilta. Sittenpä se ihanuus vasta alkaa. Tunnelin päässä ei näy valoa, ainakaan mitä työvoimatoimiston väkeen on uskominen. Ja eihän sitä tarvitse kuin seurata uutisia. Irtisanomisia, lomautuksia toinen toisensa jälkeen. Kiitos sinulle Amerikka! Välillä kyllä herää pieni epäilys, onko tämä taantuma niin paha mitä väitetään. Mielestäni tässä käytetään sopivasti tätä hetkeä vain hyväksi vähentää väkeä yms.

Ainoa millä saa itseä puskettua vaivoin eteenpäin, on aina järjestää jotain hauskaa tekemistä. Lähiaikoina pitäisi ainakin mennä ihmettelemään Mokomaa ja Kemi ralliin pitäisi myös ottaa osaa. Tosin nämäkin tietävät rahan menoa. Eikö tosiaan maailmassa ole mikään hupi ilmaista?! Perkele!

...No josko huomenna suuntaisi Rovaniemi-Kemijärvi akselille Arctic -rallia katselemaan. Siinäpä sitä olisi taas jotain muuta ajateltavaa. Jotenkin vain nyt ahdistaa sekin. Tämä työttömyys tekee ihmisesta flegmaattisen ja laiskan. Tuntuu, että energia ei yksinkertaisesti riitä mihinkään ylimääräiseen.

Kyllä on taas helppoa tämä elämä!