Kuulumisia ja kuuro leopardi

Raskasta tämä hiihtolomailu, ainakin näin kotioloissa suoritettuna. Tytön kanssa kahdestaan elo oli paljon helpompaa. Nyt akka puhaltaa hysteerisenä niskaan, ja koko ajan pitäisi olla jos jonkinlaista ohjelmaa. Raskasta sanoisin. Onneksi painelivat nyt anopin ja muksun kanssa Ouluun, eli tämä syljeskelee letkeästi tänään kattoon koko päivän. Iltasella saatan jopa juopotellakkin.

Vinkkinä: Älkää koskaan hairahtuko ja katsoko Def Leppardin Hysteria dokumenttia. Tai siis...vituthan se mikään dokkari ole, aivan saatanan paska elokuva. VH 1:sen tuottama. Näyttelijöitä en ollut missään nähnyt aikaisemmin ja toivottavasti tämäkin kerta jäi laitimmaiseksi. Pettymys jo sinänsä, koska joskus ne ihan oikeat rokkidokkarit on ihan mukavaa ajantappoa. Nyt siis tuhlasin kallista yöuni aikaani moiseen roskaan. Samaan aikaan olisi tullut Canal plussalta "porkkanaa" Hyvä hyvä!

Tämä paskaraina sai minussa kuitenkin aikaan erikoisen reaktion. Minulla tuli suunnaton mielihalu kuunnella tämä Def Leppardin: Hysteria, levy pitkästä aikaa läpi. Tukkahevin klassikko. Toisaalta taas aika saattaa kullata muistot ja sehän saattaa muodostua kaikessa ajanpatinassa paskaksi levyksi, mitä se varmaan olikin. Mutta voiko 18miljoonaa ihmistä olla väärässä? Ilmeisesti, jos vähänkään maailmanhistoriaa tuntee.

Jätän siis vielä harkintaan kyseisen levyn kuuntelemisen. Näin se ehkä pysyy parempana muistojen aitassani.