Helevetin rikkaat ritarit

Vietinpä tuossa eilen jälleen aikaani hyvän ja vanhan ystäväni, eli television kanssa. Tulipa siinä sitten sivusilmällä katseltua paskaohjelmaa, nimeltä Köyhät ritarit. Olinpa tämän kulinaristisen tripin jälkeen aika kypsää lihaa itsekkin. Vitutus maistui suussa asti.

Siis vittu! Onko se todellakin pakko laittaa sitä sipulia peukalonpään kokoisia kimpaleita joka vitun ruokaan? Ja mikä perkele siinä on, että kaikki ohjelmassa käytettävät raaka-aineet ovat niin saatanan kalliita, että halvemmaksi tulee käydä ne itse noukkimassa jostain Swazimaan tasankojen takaa. Ja mikä vittu siinä on, että sitten oksennus kurkussa teeskenellään sitä kuinka vitun hyvää se sörsseli muka onkaan? Ja eikö sitä viinin merkkiä voida heti kertoa, vaan arvuutellaan ja haistellaan sitä muka asiantuntevana. VITTU TÄYTYYHÄN SE TEIDÄN TIETÄÄ, KUN SITÄ OHJELMAA ITSE TEETTE! Perkele! Pullo auki, punkut lasiin ja ruokaa napaan. Ei sen saatana tarvitse olla tuollaista taidetta. Oikeasti kellään ei ole varaa, eikä varsinkaan aikaa tehdä tuollaisia ruokia. Epäilen vahvasti, että tuollaisia ruokia ei edes ole olemassa, repivät nuo reseptit ihan hatusta. Vituttaa moinen ruuan kanssa leikkiminen!

Kiukuspäissäni tuumailin, että eikö tässä juntteja täynnä olevassa maassa oikeasti ole mitään suhteellisen järkevää ruokaohjelmaa, missä salaattiin käytettävä öljy ei ole jotain harvinaista mikä maksaa noin 456.78 pullo?! Tarkoitan siis ohjelmia, missä tehtäisiin jotain ihan oikeaa ruokaa, mistä oikeat ihmiset pitää. Porvareillehan maistuu vaikka ihmispaska, jos se vain on tarpeeksi kallista.

Tuli ehkä taas hieman kärjistettyä asioita, mutta ymmärtänette asian pointin.

Taidampa nyt lämmäyttää itselleni mikrossa makaronimössöä...ja siihen hyvä lasi kraanavettä. Ehkä kylkeen vielä pari näkkäriä. Siinä sitä on kuliranismia kerrakseen.

Kun vielä tähän loppuun todetaan, että Venomin veijarit tekevät uutta levyä, alkaa olla tämäkin päivä pilalla. Taidampa vetaista perseet tänään!