Epäkurantti yksilö

Työkkärissä kaynti alkaa tuntua joka kerta jotenkin vaikeammalta ja nöyryyttävämmältä. Tuntee kerta kerran jälkeen itsensä siinä piinapenkissä istuessaan kärpäsen paskan kokoiseksi ihmispoloksi. Joka kerta nuo samat joutavat kysymykset. Mitä seuraavaksi? Mitä sen jälkeen? ...Perkele! Seuraavaksi aion lukea päivän lehden, jonka jälkeen painelen reippaasti paskalle. Iltasella hakkaan tattiani niin että, käteen sattuu! ...Siinä teille arvon tädit vastauksia teidän typeriin kysymyksiin.

Jokatapuksessa minut kruunattiin tänään pitkäaikaistyöttömäksi. Työvoimatoimiston täti tämän minulle tyynesti ja hennoin sanoin ilmoitti. Juhlallinen ja tunteellinen hetki. Eli ei se nyt ihan huti reissu ollut sittenkään.
Tosiasiassa olen nyt virallisesti pohjasakkaa, hylkiö, väliinputoaja ja oikea kansantalouden ongelmalapsi. Saamaton paska minä oikeastaan olen. Enpä ole kauhean aktiivinen ollut kaiken muun "kiireen" ohessa viime aikoina työmarkkinoiden suhteen. Pitäisi ilmeisesti taas jotain asian suhteen kehitellä. Jos ei muuta niin koulunpenkille sitten tarmoa uhkuen, 16-17 "amisten" kanssa pillujuttuja juttelemaan. Huhhuh sentään...sekö tässä nyt on ainoa keino?!