En ala tässä paasaamaan siitä, että kuinka ylpeitä saisimme olla lotista ja sotiemme veteraaneista, koska se lienee itsestään selvyys. Ja kaiken kukkaraksi se ylpeys on jopa junttia, tai sanotaanko näin, että siitä on valitettavasti tehty junttia. Kiitos kymmenien facebook -ryhmien, leijona kaulakorujen ja kiitos paitojen, joiden alkuperäinen tarkoitusperä oli hyvä. Ylpeä ei saa enää olla, koska se on joidenkin tahojen mielestä jopa rasistista ja suvaitsematonta.
Jokatapauksessa olemme ylpeitä suomea sodissa puolustaneiden puolesta, mutta epäilen, että olisivatko siellä jossain kaatuneet, puuristien alla makaavat ylpeitä meistä, meidän tekosista ja tekemättä jättämisistä? Miettikääpä sitä!
Tänään on myös linnan juhlat, joissa taas silmäätekevät astelevat punaisella matolla pukuloistossa ja se toimittaja, jonka nimeä en muista utelee Antti Tuiskun tapaisilta: "Mitä itsenäisyys sinulle merkitsee?" Huoh! miten vaivaannuttaa jo valmiiksi. Ja tokihan siellä se eräs hinttari paljastaa kenenkä luomus mikäkin puku on. Onkohan itsenäisyyspäiväjuhlien tarkoitusperä nykyään tämä?
Joulukalenterin tuhkaluukku numero 6 tekee poikkeuksen ja poikkeaa myös blogin kovin metallisesta linjasta. Aluksi ajatus oli laittaa tähän Sibeliuksen Finlandia, mutta se kai olisi liian "rasistista" ja "junttia", siispä laitetaan paremminkin sitä miettimisen aihetta.