Itselleni tämä 2007 tehty ns. Come back levy tuli puskista silmille. Bändihän telakoitui vuonna 2003 vain aktivoituakseen vuonna 6.6.2006 (yllättävä päivämäärä) uudestaan. Omistin tältä duolta 1998 julkaistun Epitome Of Illusions:in, enkä juuri perustanut levystä enkä bändistä. Juuri tämän takia korvat oli pudota päästä saatuani levyn näppeihini. Parannus oli huomattava ja kovaa tämä kolisee vieläkin.
Otetaampa kerrankin ensin käsittelyyn levyn heikot puolet. Vaikka rumpukoneen halvahko digitaalinen napsuttelu häiritsee ja on selvästi ihmiskorvan kuultavissa, se ei tämän levyn painoarvoa onneksi paljoa laske. Daemon ja Morfeus väittävät jopa haastatteluissa, että se on tarkoituksellista. Se ehkä pitänee paikkansa, koska huomattavasti parempia rumpukoneen tekemiä tuotoksia on olemassa heinäladollinen. Rättejä täytyy antaa myös jälleen kerran jopa hieman liiankin kliinisestä soundista ja liian pitkästä kestosta. Homma alkaa valjua, vaikka hyviä biisejä löytyy myös albumin lopusta. Mutta hyvät korvaa huonot ja sormien läpi katsomme nämät tietyt taiteelliset epäkohdat.
Hyviä puolia onkin ehkä enemmän ja paljolti sen tärkeimmän, eli musiikin itsensä takia. Perkeleen iskeviä riffeja ja aiemmista levyistä poikkeavaa tarttumapintaa löytyy varsin mukavasti ja mukavaa paukuttelua noin muutoinkin. Jos ei levyä vaivaudu ostamaan, kannattaa ainakin kuunnella jostain kappaleet: A Void of Lifeless Dreams, Infernal Phantom Kingdom ja Nebulous Dawn. Nämä kulkevat ehdottomasti levyn eturintamassa. Ja jos Emperor:in In The Nightside Eclipse avaruusromuinen kaaos viehättää, uskon, että tämäkin toimii. Mutta samanlaista klassikkoa tästä tuskin tuleekaan, vaikka ainekset siihen ovatkin olemassa.
Yhtyeeltä on tullut sittenmin myös uutta tuotantoa, jota en ole vielä kuullut. Oikeastaan enää tuskin voidaan puhua yhtyeestä, koska duon toinen jäsenistä vaikuttaa nykyään Mayhemissä, ja uusin levytys on kokonaan Daemonin hengentuotos. Pitänee se jostain kuunnella, ennen kuin ostaa sikaa säkissä.
