Loman kohokohdiksi muotoutui jostain syystä Helsingin yleiset kulkuneuvot. Etenkin raitiovaunu ja Korkeasaareen menevä pikku purtilo. Tarjolla oli kuitenkin Linnanmäkeä, Korkeasaaren eläinpuistoa ja hieman suurempaa merialusta. Pieneen ollaan siis tyytyväisiä. Näin toivottavasti tulevaisuudessakin.
Voisin melkein väittää, että Kemi on omassa aikavyöhykkeessä. On nimittäin vieläkin jonkinlainen "jetlaaki" päällänsä. Tiedä sitten, mutta kai vähillä yöunilla on myös osuutta asiaan, on meinaan tullut vedettyä vielä tänäänkin 3t. kauneusunet. Matkailu avartaa, mutta koti on aina koti!
Niin, ja pakko mainita se junamatka ravintolavaunussa. Sehän oli jo ennestään selvä, että rauhassahan siellä ei saa olla, mutta ennustajaeukon kykyni alkavat olla mittavat, koska siihen paikallehan pelmahti mies Kemijärveltä. Näin sen pitikin mennä, kuten siitä jo aikaisemmin kirjoitinkin. Eipä siinä mitään. Musiikista kovasti keskustelimme, etenkin bluesista. Aika nopeasti kävi kuitenkin ilmi, että toinen puhui aidasta ja toinen aidan seipäästä, eli syvällinenkään keskustelu ei tuottanut hedelmää. Se kuitenkin kävi ilmi, aivan kuten arvostettu blues -mies Heikki Silvennoinen sen joskus kuvaili. Blues on tylsää musiikkia tylsille ihmisille. No, ehkä ei ihan näinkään, mutta aivan kuten tämä Kemijärven mies asian ilmaisi, että moni siitä väittää pitävänsä, mutta vain harva tajuaa. Muusikot on muusikoita, mutta tämä asiahan pätee myös metallimusiikkiin, varsinkin siihen ei niin pinnalliseen puoleen.
Muutama kuvatus reissulta.
EI ILMEISESTI NIIN HYVÄÄ JÄÄTELÖÄ
KORKEASAAREN LAUTTA JA KUMMITÄDIN OSTAMA KROKO
ESSO?
LINNANMÄKI BY AIR
PIENINKIN TIETÄÄ OLEVANSA HUVIPUISTOSSA...VISSIIN!
JA MUUTAMA OTOS LAIVALTA
MAARIANHAMINA (Eikö tämä saari voitas jo myydä/hinata sveduille?!)
"VIINARALLI" VEROVAPAALLA VYÖHYKKEELLÄ
