Tulipa sitten käytyä ihmettelemässä naapurikansan moottoriurheilu toimintaa. Eihän se ainakaan kalustollisesti Suomi -pojan vehkeille pärjää. Toki niitä hyväkin vehkeitä löytyy, mutta ne ovat sitten ihan muita, kuin kotoiseen ralliin tarkoitettuja. Mutta paljon on, ainakin joissain asioissa meilläkin oppimista. Ainakin tietty rentous tuolla on aina ollut, mitä nyt pari kertaa Ruotsin puolella olen käynyt harrastusten puitteissa. Kilpailujen kulku ja järjestely on huomattavasti helpompaa ja sujuvampaa. Puhumattakaan tässä kilpailussa käytettyä, ns. lentävää lähtöä. Tällä ainakin estettiin pahimmat laatikko/vetoakseli rikot. Ja kun ilmakin suosi (28 astetta varjossa) niin mikäpä siellä oli ollessa. Voi sitä sunnuntai päivän huonomminkin viettää.
Kisa ajettiin suurimmalta osalta Piteån rallicross radalla, alun pientä sora/asfaltti osuutta lukuunottamatta. Mutta kuitenkin n.70% pikipinnalla. Suomalaisilla oli valtaosin sora renkaat ja alusta paikoillaan, joten tulokset olivat siinä mielessä hyvät.
Suomi-Ruotsi maaottelu tuli siis Suomeen Tapio Vuokilan toimesta. Kakkospallille istahtu Ruotsalainen, mutta 3. ja 4. Taas Suomeen.
Muutama räpsy.
Suomalaisten F-Ryhmän kalustoa. Vasemmalta, Arskan Ascona, Peten välikoppa ja Tumen uudempi kotelo
Maken Mitsu
Jarin ja Jukan Mitsubishit
Ruotsalaisten käsitys kilpa-autosta. Volvo 960
