Kiitos Waldo

Elämä voittaa, ainakin vanhemmalla tytöllä. Kolme päivää kestänyt oksennustauti on voitettu kanta ja se hänen kiukutteleva oma itsensä on taas astunut esiin. Parempi näin. Saapa ainakin itse nukuttua, ja oikeastaan sai jo eilen. Unta tuli vedettyä kuuppaan päivä kahteen asti, ja perhehän tästä unimaratonista kovasti kiitteli, varsinkin, kun kuningas alkoholillakin oli osuutta asiaan. Tulipa kuitenkin kuitattua univelat ennen ulosottoa. Kaikki on siis ennallaan.

Euroviisutkin tulivat ja menivät. Vuonojen maahan meni voitto, ja suuri ja mahtava Suomi oli yllättävästi viimeinen, kuinkas muutenkaan. Tälläkin saralla kaikki on taas ennallaan. Rehellisesti sanoen, yllätyin, kun pääsivät edes karsinnasta jatkoon. Kappalehan sitä hirveää 90-disco/rappi sekamelskaa, minkä muistaakseni 2Unlimited aikanaan lanseerasi. No, joidenkin kellot nyt vain käyvät väärää aikaa, eihän sille mitään voi. Onhan hän kuitenkin Hessu Reijosen poika, joka toi ritari ässän Suomeen, ja muutaman kauniin ja rohkean. Jälkimmäiset taisivat vain enempi dokata, eikä tuo Hasselhoffikaan kuuleman mukaan lasiin ole viime vuosina syljeskellyt.

Lähtipä taas lapasesta tämä kirjoittelu. Menen siis vetämään lonkkaa ja syljeksimään kattoon, jotta ajatus pysyisi kasassa edes viisi minuuttia.

JepJep!