Aikaväli 30.31 - 34.19

Niinhän siinä kävi, että jenkit pisti Suomen kiekkojoukkueen laulukuoroon ja kesäloman viettoon. Reilussa kolmessa minuutissa homma oli taputeltu. Kiitos parin turhan hyökkäyspään jäähyn ja ehkä pienen tuomari virheen takia, josta uuden mantereen pojat tuli 4 yhtä vastaan ja ammattimiesten tavoin panivat mustan verkkoon. Ruutu saa minulta tässä kohtaan synnin päästön, koska tuo toki jäähyn arvoinen maalivahdin kampitus ei todellakaan ollut tahallinen, vaan pelitilanteeseen kuuluva. Myönnettäköön, että kieltämättä se Ruudun varsin ilkeään pekityyliin kuuluukin, mutta tuo oli selvä vahinko. Eikä käy kieltäminen. Esche Usa:n rysän edessä oli loistava!

Aivan kuten jo muutama päivä ounastelin, Kanada peli oli Suomen paras, johtuen varmaankin sen aika pienestä panoksesta. Tosin alivoima olisi voinut olla tehokkaampaa. Jenkkejä vastaan pelattiin Kanada pelin tavoin jälleen loistava ensimmäinen erä, mutta kuten aina, paikoista ei laitettu sisään ja vastustajan maalivahdista tehtiin "man of the match". Eikä ollut ensimmäinen, eikä takuulla viimeinen kerta. Tiedä sitten näitä suomalaisten menttaali puolen juttuja, mutta oli Suomella minkälaiset pelimiehet hyvänsä kisoissa, kädet ja varsinkin pää jäätyy, kun pelejä pitäisi ratkaista.

Oli miten oli. Ei kai kukaan odottanutkaan Suomelta mitään. Pronssinen olisi ehkä ollut saavutettavissa, ja miksei muutakin. Mutta harvoin mikään joukkue pystyy pelaamaan 60min kuten Suomi pari erää Kanadaa ja Usa:a vastaan. Vai pystyykö?

Nim. Nnärvi pyysi julkistamaan hänen kaikkien aikojen MM-kisojen All-Star viisikon

Maalissa: Stig Wetzell, jolla taisi olla sama talonmies Martti Vainion kanssa.
Puolustus: Aina luotettavat, Arto Ruotanen ja Ville Siren
Hyökkäys: Saksan nimihirviö veljekset Gerd Truntschka ja Bernd Truntschka ja perikuva saksalaisesta himoköyriästä, eli Dieter "viiksiniekka" Hegen

Kiitos ja Anteeks!