
Whitesnake erottui kultaisella 80-luvulla genren muista orkestereilta kuitenkin ainakin sillä, että he eivät keskittyneet näyttämään paremmalta kuin yleisön joukossa tissejään vilautteleva hameväki, lukuunottamatta tupeerattuja hiuskuontaloita. Tosin olihan solisti David Coverdalen naama jo tuolloin, kuin potkurin alle jäänyt, eli ei siihen edes tuolloin olisi meikki auttanut. Mutta huolet hiiteen David! Luulenpa, että botox on nykyään se ikuisen elämän lähde, jolla Coverdalen naama saadaan edes jotenkuten pysymään sen sille tarkoitetulle paikalle.
Jos nyt keskitytään David Coverdalen meriitteihin laulajana, on pakko mainita levytykset legendaarisen Deep Purplen kanssa 70-luvun puolivälissä, mikä kertoo jo miehen taidoista melko paljon. Ja onhan tuolla lähes kuusikymmpisenä ukolla vieläkin perkeleen karismaattinen ja loistava ääni, jos nyt puhutaan tämän tyylilajin laulajista yleensäkään. Mielestäni ainoastaan Ronnie James Dio pääses vastaavaan kastiin, Bruce Dickinsonista nyt puhumattakaan. Ja onpa mies levyttänyt myös Zeppelin kepittäjä Jimmy Pagenkin kanssa. Eli ei nyt ihan turha kääpä kuitenkaan...vissiin?
Mutta se syy, miksi tämä tuotos on listallani on pelkästään se, että tämä kyseinen levy oli ainoa eräässä Jyväskyläläisessä marketissa vuonna 1987 mikä vähänkään muistutti heviä. Näin ainakin luulin (Black Sabbathin Sabotage oli muuten toinen). Joten tätä läpi kelatessa meni viikko sukulaisissa ja korvalappustereoista useammat patterit. Pöljänä poikana kun olin Maidenit, Metallicat ja Kreatorit jättänyt eteiseen lähtiessäni.
Jos nyt mennään itse levyyn, niin todettakoon, että tällä levyllä on tasan tarkkaan yksi ainoa hyvä kappale, eikä yhtään sen päälle. Still of the Night on edelleen hymyn huulille tuova veisu, joka itseasiassa sisältää varsin "hevin" soundin. Loput biisit ovatkin sitten sitä itseään Whitesnakea, joissa päätarkoitus on miehisten tarpeiden tyydyttäminen tai ainakin kova pyrkimys siihen. Nämä asiat tuskin kellekkään Whitesnakea kuunnelleena on jäänyt epäselväksi, puhumattakaan niistä slovareista Is this Love yms. Nämä slovarit varmuudella kutittelee kaikkien ällötys hermoa vieläkin ja ovat tuttuju nojailu -biisejä paikallisen discon popcornin liukastamilta lattioilta. Puistatus ja yöks!
Laitetaan nyt vittuilessaan tämä paras biisi videon muodossa. Heh! Jyväskylään en mene enää koskaan!!!