Kiusa se on pienikin kiusa

Sisältököyhien päivieni kohokohtia on joskus jopa postin saapuminen, vaikkakin se yleensä sisältää vain laskuja ja mainoksia ja saa siten aina hyvinkin alkaneen päivän kääntymään mollivoittoiseksi.

Tänään posti kantoi vahingossa naapuri rapun sosiaalipsykopaatin postin meille. Osan luonnollisesti kunnollisena kansalaisena palautin, mutta kun luetun ymmärtämisessä on näköjään hankaluuksia, aukaisin epähuomiossa päällimmäisen. Olen siis tehnyt rikoksen ja rikkonut kirjesalaisuuksia

Sietokyvyn rajoilla, mm. viime keväänä minua piinaneelle miehelle oli avaamassani kirjeessä osoitettu hammasläkäri aika. Piru istahti olkapäälleni siinä vaiheessa, kun tajusin, että kirjeeseen oli mustaa valkoisella laittettu sakko, mikäli aikaa ei peruuteta yms. Perkele! Eli en VARMASTI palauta tätä. enkä näin korjaa pientä virhettäni. Kiusaa se on pienikin kiusa perkele!

Vaihtoehtona tässä taitaa kuitenkin piillä se, että joudun aina pakonomaisesti häneen parkkipaikalla törmäämään, saan kuulla äpinää siitä, miten yhteiskunta ja kaupunki on mätä, kun ovat häneltä 31,50€ ehdoin tahdoin ryöstäneet. Minä poika se nauran partaani tästäkin huolimatta. Olen minä sen verran vittumainen mies.