Amputaatio avuksi

Invalidideettini taso alkaa olla huipussaan terveeksi ihmiseksi, sillä yön painiskeltuani jälleen jalkakivun kanssa, alkoi aamukin varsin lupaavasti. Nimittäin ilman seinien pientä avustusta kävelyn suhteen, olisin joutunut tekemään tarpeeni sänkyyn. Eihän siinä mitään. Mukavaahan se on rypeä omassa saastassaan, mutta ei niin mukava siivota omia jälkiään. Hmmm...kukahan ne "roinat" niissä Saksalaisissa sen alan porkkana filmeissä muuten siivoaa? Varmaankin antoisaa toimia järjestäjänä moisissa spektaakkeleissa.

Asiaan! Minun olemattoman kesän kohokohta alkaa olla käsillä. Eli kohta puolin junaan ja käkätin kohti Oulua ja jalometalli festivaalia. Arveluttaa valmiiksi moinen riekkuminen ja örvellys.

Sunnuntaina onkin sitten jälleen tyhjä olo ja epäilen myös pientä totaaliryytymisen merkkejä olevan ilmoilla. Ja siihen oloon ei yleenä Buranan kutos- sarjalainenkaan auta. Tokihan sitä voi pientä korjaus-sarjaa nauttia, mutta sen verran kellosepän hommaa se on, että meikäläisellä se muuttuu äkkiseltään viritys-sarjaksi. Ehkä en vain osaa.