Takaisin todellisuuteen

Muijan hiihtoloma loppui ja voitanee sanoa, että onneksi. Eli nyt tällä päivämäärällä on palattu jälleen takaisin normaali arkirutiineihin. Sehän siis tarkoittaa kutakuinkin sitä, että viikot menee jälleen muksun kanssa kotona, ulkona ja Äitini helmoissa pyörien. Turha päätön häroily on siis poissa. Huoh!!!

Tuli sitten vietettyä kaverin 30-vuotis juhlia lauantaina. Sehän se oli kuulkaa hommaa se. Voitanee sanoa, että superlatiivit eivät riitä kertomaan eilistä krapulan mahtavuutta. Tuon pelkän sanankin kirjoittaminen saa aikaan pientä etovaa puistatusta ruumiissa. Ruumiista kun nyt puhutaan, niin mainitaan sekin seikka, että rehottava ekshibitionismini pääsi jälleen valloilleen. Siis Aatamin asussa tanssahtelua yleisellä paikalla Paranoidin tahtiin. Taisipa siihen osallistua jokunen muukin.

Ärsyttävintä tässä on se, että ne kamerakännykät löytyy saman tien joka jampan kourasta, kun tämä pakonomainen alastomuuden tarve tulee esiin. Ihmisillä ei ole enää minkäänlaista identiteetti suojaan ja siitä johtuen tätä hienoa viuhahtelu viettiäni täytyy pitää jonkin verran aisoissa. Kiitos nyt tästäkin Nokia. Disconnecting people!

Juhlapaikkana toimi muuten Mainstreet cruisersin talli. Eli jotain jenkkiauto pellejä. Yksinkään auto ei tainnut toimia, eli jotain yhteistä ralliporukan kanssa. Fiksut tilukset siellä kyllä oli. Se täytyy myöntää-