"...ristejä väärinpäin, piirtelin yllättäen..." Eilisessä postituksessani mainitsin jotain työvoimatoimiston pakottavista tarpeista laittaa ihminen kaiken maailman tyhjänpäiväisille paskakursseille, joista ei todennäköisesti ole minkäänlaista vastavaa hyötyä itse työllistymiseen. Puhumattakaan siitä, ruokkiiko nämä kurssit, työttömän motivaatiota, koska se pieni toivonsa menettänyt ihmisraunio on tähän pakotettu. Jos se teollisuusvartijan vakanssi tulevaisuudessa ei kiinnosta, niin se ei silloin kaikessa yksinkertaisuudessaan kiinnosta. That's it. Poissa silmistä, poissa mielestä periaatteellahan nämä työvoimatoimiston hommat aina menee. Perkele, kun pitikin eilen mennä maalailemaan taas niitä kuuluisia piruja seinille. Vituttaa tämä, että ihmistä pystytään 2000-luvulla mielivaltaisesti pompottelemaan. Luulisi nyt ihmisellä olevan jonkinlaista sanavaltaa oman elämän suhteen.
Tällä kertaa työvoimatoimiston väki oli päättänyt aivoriihensä valtavaan aivopieruun. Tämän uuden ja hienon ihmistä nöyryyttävän pompottamisen ja ns. "kartoituksen" nimi on: Taitoprofilointi. Uhrina toimii allekirjoittanut. Nimihän on kyllä hieno, mutta se sisältää vain pelkän pahaenteisen tuhnun, joka ei ole vielä löytänyt kohdettaan. Kyseisen "kartoituksen" aikana minun henkilökohtaiset osaamiset ja taidot mitataan jollain vitun kokeilla ja sen jälkeen rukataan työvoimatoimiston määrävaltaisesti valitsemaan työhön näyttämään taitoja oikeassa työympäristössä. Omia toiveita edes alasta ei voi esittää. Kuullostaa siis vallan mahtavalta jutulta, eikö?!. Eli aivopieru tälle idealle on aivan liian ruhtinaallinen nimike. Tämä on jotain paljon alhaisempaa. Mitään niin julmaa nimeä ei ole vielä edes keksitty, mikä olisi kuvainnolinen tämän seikan kanssa.
Sen verran minä tästä maanmainosta "profiloinnista" jo otin selvää, että tämä työympäristö on jotain Kemin kaupungin paskahommia. Käytännössä siis veistelen tikku-ukkoja henkisesti lievästi järkyttyneiden kanssa hullujen huoneella tai vaihtoehtoisesti puran kynnet verillä kierrätyskeskuksessa ihmisten vanhoja pesukoneita vielä vanhempien juoppojen kanssa. Tämä jos mikä kasvattaa motivaatiota ja syö jo muutenkin melko raihnaiseksi käynyttä ihmistuntoa. Ja kaiken mahtavuuden kukkuraksi tästä ei makseta palkkaa ja ansiosidonnainenkin kuluu koko tämän kolmen viikon jakson. Joku siis teettää minulla jotain paskahommaa pariviikkoa, kun ei itse viitsi, eikä varsinkaan jaksa. Silkkaa parhautta tämä tälläinen.
Kieltämättä tänä aivoriihi on orgioissaan ollut ihan oikealla tiellä pitkäaikaistyöttömien työllistys mahdollisuuksiin, jos tässä olisi huomioitu itse tarkoitusperä. Eli se työtä tarvitsema ihminen. Umpikujassa on tämä tie.
Ehdotankin seuraavaa: Jos tämäntyylisiä kursseja pitää järjestää, olisiko kenties suotavaa, että asianomaiselta kysyttäisiin itseltään minkälaista työtä haluaisi tulevaisuudessa tehdä ja sitä myötä järjestää näitä samantyylisiä koulutuksia. Koska tästä ei aiheudu edes palkkakuluja yrityksille, luulisi muidenkin kuin kaupungin suojatyöpaikkojen olevan kiinnostuneempi tälläisesta toimintamallista. Tästähän voisi olla molemmille osapuolille jotain hyötyäkin.
Sellaisille ihmisille, ketkä sitä työtä oikeasti haluaa, tämä voisi olla varsin järkeväkin muoto työllistymiseen tai ainakin saada pientä pohjakoulutusta ammattiin, mikä kiinnostaa. Tämä pienikin koulutus helpottaisi varmaan jo merkittävästi mahdollisuuksia sen alan työmarkkinoilla jatkossa, mikä se nyt sitten onkaan. Täytyy tietenkin olla se realistinen pohja asioilla, eli ei nyt ihan miksikään kirurgiksi, mutta ymmärtänette asian.
Se tuli tässä vielä mieleeni, että mistäköhän sitä tähän hätään löytyy se hoitaja lapselle? Käsittääkseni reilu 1.5vuotias ei ihan vielä pärjää omillaan. Ja mistäköhän minä pieraisen rahan yksityiseen perhepäivähoitajaan, koska se on ilmeisesti ainoa vaihtoehto tähän kiireeseen? Näitä edelle mainittuja asioitahan ei edes kysytty, saati sitten huomioitu kun minut tähän leikkiin pakotettiin.
Kirjoitellaan tänne taas joskus. Nyt tuntuu siltä, ettei tältä vitutukselta vähään aikaan jaksa. Laitan nyt Burzumin soimaan, koska en omista asetta ja köyteen ei ole varaa.