Nyt (vasta) kun tuota T.Rautiasen kirjaa on lueskellut, aukeaa nämä veisut erillälailla. Sanoisin, että suhteellisen kimurantteja ymmärrettäviksi jotkut tekstit. Tai sitten olen vaan älyltäni niin kääpiö, mikä onkin täysi fakta, jos sitä aletaan oikein tarkkaan suurennuslasilla syynäämään. Tyhmillä nyt vaan on yleisestikkin normaalia hauskempaa.
Tämän hartaan virren myötä kiskomaan kalsarikännejä.