Jotkut pellet, ketkä ovat olleet viikon löhöämässä jossain Espanjan turistirysissä, toitottavat muka isänmaallisina, kuinka olikin ikävä ruisleipää ja salmiakkia.
Näin kai ilmeisesti kuuluu sanoa. Tähdennänpä hieman. Ensiksikin se on paska puhetta. Se viikko mitä ilmeisemmin menee seuraavalla tavalla. Aamut löhöillään rannalla esittäen rantarakastajaa ja väitetään polleana, kuinka minä en pala auringossa kovinkaan herkästi. Iltasella sitten iho vesikelloille palaneena painellaan kauheassa kännissä baarista toiseen. Tätä se on sitten koko viikko. Ei siinä saatana ehdi enää ruisleipää miettiä, ja tuskin se pariin päivään maistuu kohmelossa kotimaassakaan. Ja ostakaa ne perkeleen salmiakit krapulaanne sieltä Helsinki-Vantaalta jo mennessänne.
Aivan kuten arvasitte, päivän polttavaan paskan tärkeään asiaan tämäkin johtaa. Havahduin nimttäin aamulla järkyttävään ranskanleivän himoon. Tätä vaaleata turvottavaa paskapullahöttöä ei ole tullut maisteltuakaan sitten miesmuistiin. Eihän se auttanut kuin pakkasherraa uhmaten painella kohti lähikauppaa. Luulisi nyt tätä mössöä löytyvän jopa varaosa liikkeistäkin, mutta eipä tuosta saatanan salesta. Hädän ollessa näinkin suuri, täytyi ranskanleipäkiima silmissä suunnistaa kohti kaupunkia. Rupes löytymään perkele...
Nyt on leipää maisteltu ja pahin himo taltutettu ehkä vuosiksi eteenpäin. Sehän maistui juuri siltä, miltä sen muistinkin maistuvan. Eli aikamoiselle vehnäpullalle. Ruisleipää sen olla pitää, perkele vieköön!
Juolahtipa mieleeni, että eikös nämä mitä kummallisimmat mielihalut liity yleensä raskaana oleviin naisiin. Tietääkseni en ole raskaana, vaikka mistä perkeleestä senkin tietää. Minusta puhuttaessa kaikki on aina mahdollista. Odotellaan nyt kunnes rintani alkavat turvota kunnon "manboobseiksi" ja hormoonit heittelevät minun henkistä mielentilaani, hysteerisestä naurusta kohti tappamisen halusta kirkuvaa ihmisrauniota. Diagnoosi: Olen myötätunto raskaana, tulossa on siis antoisat ajat. Toisaalta voisi harkita sittenkin psykologilla piipahtamista.
Nyt täytyy painua suihkuun, koska sieraimiani hivelee kehosta nouseva lievähkö pukukopin tuoksu. Vai jättäisikö kuitenkin sen suihkun väliin?! Tuntuu nyt ehkä siltä, että minua haluttaa laskiaspullaa. Raskaita kieltämättä nämä raskaana olevan mielihalut. Huh Huh!!!