Karu todellisuus

Olen kauhun sekaisin tuntein huomannut syksyisten ennustuksieni käyvän toteen. Eilen tämän julman ja painajaismaisen kauhuskenaarion sisäistin, kun heräsin tilanteeseen jossa jutustelen niitä näitä lapsen hoidosta R-kioskin myyjättären kanssa.

Sama toistui myöhemmin iltapäivällä. Rupattelu toverina oli nyt toinen "Äiti". Hänen kanssa kävimme syvällistä keskustelua lapsiemme nukkuma tavoista. Ja voi kuinka meillä olikin sitten rankkaa pyörittää taloutta. Perkele! Eihän tästä nyt enää puutu kuin että, alkaisin haukkua miehiä sovinistisiksi olioiksi. Huhhuh sentään! Pelottaa tässä vallan asia että, minkälainen feministinen ihmishirviö minusta kaivetaan vielä esiin. Nimittäin se reseptien vaihtokaan tuskin on enää kovinkaan kaukana.

Tänään pitäisi jotain pikkujouluja taas vietellä. Onpahan tuo itsenäisyyspäiväkin huomenna. Siinähän sitä on jo syitä törpötellä miehekkäästi. Katellaan jos sitä illalla taas sitä päiväkirjaa kirjottelisi siinä muun oheistoiminnan lisäksi.