Ovikellon perkele kilahti eilen. Kopsakan näköinen pimuhan se siellä. Oikein Utahin osavaltiosta asti. Kävimme aika pikaisen keskustelu hetken. "...Hei olen Susan Jeesuksen Kristuksen kirkosta..." Eipä se tyttörukka päässyt pelastuksen julistuksessaan loppuun, kun jo sivalsin takaisin. "...No senkus olet!". Varsin epäkohteliasta eikö? Miksi tämä nuori neito sitä minulle tuli kertomaan että oli sieltä pois? Ei minua yksinkertaisesti kiinnosta moiset.
Tosiasiassa minua ihmetytti pari asiaa. Nämä kyseisen liiton edustajat esiintyvät yleensä taistelupareittain. Nämä parit ovat yleensä miehiä. Nuo mainiot miehet hassuine pukuineen ja pyöräilykypäröineen. Oliko tämä tyttö kenties eksynyt laumastaan? Alkaa ilmeisesti Salt Lake Cityn suolakaivoksen apostoleilta keinot loppua, kun pitää jo naisia laittaa lähetyssaarnaajikseen.
Ovatpa nämä mormooni taisteluparit käyneet ennenkin oveni takana, mutta heille kohtelu on ollut yhtä tyly. Mietin, että pitääkö ne jotain perkeleen kirjaa missä kannattaa käydä ja missä ei? Onhan noita maastopyöräilijöitä tuossa rapussa käynyt sanaa levittämässä sen jälkeenkin, mutta eivätpä ole minun torpassani käväisseet.Perkeleet!
Nyt tämä tyttö jostain syystä osoitteeseeni lankesi. Naiskauneudella ja kepuli konsteilla keinoilla yrittää Nasaretin mies muuttaa mustaa sieluani. Voi oliko se kenties merkki. Merkki jostain paremmasta. Tuskin, sarvipään porukka se vain vittuilee.
Rikkaasta lahkosta on ilmeisesti kysymys, mikäli katsoo heidän piruntorjuntapatteria(kirkkoa) täällä Kemissä. Tästäkö itselle uraputki, sanaa julistamaan. Perkele vieköön! Eikö joku viisas joskus sanonut että jos et pärjää heille, liity heihin. Ainut miinus vain näissä hihhuleissa on se että taitaa vaan olla "vintti" ilmeisen kolea, mikäli niiden uskomuksia lueskelee. Hohhoijjaa! Deja-vu ilmiöt ja kaikki, mutta eipä niistä enenpää.
Painun nyt sinne työkkäriin ristiinnaulittavaksi. Hyvästi!!