Normipäivä

Huomenta! Jostain syystä ei vituta yhtään. Normipäivä tulossa: Herätys, Lastenohjelmia tytön kanssa, lenkille(jos jaksaa), tytölle sapuskaa ja päikkäreille, Serranon verraton perhe ja löhöilyä. Saatana että on rikasta elämää, jotenkin samaa raidetta menee nämä aamut. Näin kait se on tarkoituskin, itseppä se on ristinsä kannettava. Vai löytyykö kantoapuja? ...Niin arvelinkin.

Näyttäs tulevan valitettavan kaunis kesäpäivä. Haiskahtaa hivenen terassi nokkaan. Itseasiassa, eipä ole hirveämmin tullut pyörittyä noissa rannan "pinta" paikoissa. Mikä on pelkästään positiivista. Ei jotenkin vaan jaksa vaihtaa puolituttujen kanssa kuulumisia, kun niitä kuulumisia ei paljoa ole. Se kait täytynee nyt vain urhoollisesti kestää. Normi-ilta siis. Tämäkö se on sitä rikasta elämää? ...Niin minustakin.

Koska noissa niin mukavissa iltamissa soi humalanhakuisen humppa, ei jälkitaudilta voi välttyä. Huomenna sitten esitetään ettei krapulaa ole, vaikka naamassa loistaa kaikki sateenkaaren iloiset värit. Jostain syystä aina panettaakin, mutta se riippuu yleensa edellisen illan viina annoksista ja näinollen myös päänsäryn laadusta. Liian ylistettyä hommaa nämä petipuuhat varsinkin krapulassa. On siinä vastapuolella kestämistä, kun sitä yleensä haiskahtaa kiitettävästi kuolemalle. Ja hekumahan saavutetaan alle kolmen minuutin. Tämän takia en tätä kovin ylimainostettua lajia harrasta. Minulla seisoo harvoin ja harkiten, mutta laukean heti. Se on sitä rikasta elämää normipäivänä.